Talous    |   Kirja-arvio

Eturivin taloustieteilijän teos on sekatalouden selkeä puolustus, kirjoittaa Olli Rehn – Miten markkinatalouden voi pelastaa itseltään?

Eturivin taloustieteilijä Paul De Grauwe näkee markkinatalouden pitkään jatkuneessa vahvistumisessa käänteen, kirjoittaa Olli Rehn.

Paul De Grauwe, The Limits of the Market. The Pendulum between Government and Market. Oxford University Press, 2017. 165 s.

Vanhan sanonnan mukana vallankumous syö omat lapsensa. Eturivin eurooppalainen taloustieteilijä Paul De Grauwe puolestaan väittää, että markkinatalous syö itse itsensä, ellei valtio eli julkinen valta aseta sille rajoja. Mutta myös liian sinisilmäinen usko valtion talouspoliittiseen kykyyn voi lyödä yli ja johtaa rekyyliin markkinoiden suuntaan, kuten kävi 1980-luvun alussa. Heiluriliike markkinoiden ja valtion välillä on seurausta tästä jännitteestä.

Nykyisin Lontoon taloustieteellisessä korkeakoulussa LSE:ssa vaikuttava belgialainen De Grauwe käsittelee tätä markkinoiden ja valtion välistä heiluriliikettä pienessä mutta painavassa kirjassaan. Hänen kirjansa on sekatalouden selkeä puolustus, tasapainon talousoppi.

De Grauwe erottelee talouden pitkien kaarien osalta kaksi selitysmallia, lineaarisen ja syklisen. Lineaaristen tulkintojen joukkoon hän laskee mm. Karl Marxin, Vladimir Leninin, Karl Polanyin ja Joseph Schumpeterin teoriat kapitalismin kehityksestä ja siirtymästä toiseen yhteiskuntamuotoon.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Niiden vastapainoksi De Grauwe esittää syklisen tulkinnan, jossa talouden johtavat aatteet vuorottelevat. Kriittinen käänne tapahtuu hänen mukaansa aina, kun joko markkinoiden tai valtion asema on vahvistunut niin ylivertaiseksi, ettei sille enää ole vastavoimaa ja talouteen syntyy epätervettä hegemoniaa.

De Grauwen mukaan viimeiset 200 vuotta ovat olleet suurta heiluriliikettä markkinoiden ja julkisen vallan hallitseman tilan välillä. Hän kysyy, jatkuuko tämä heiluriliike. Jos näin käy, markkinoiden tilan laajentuminen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana johtaisi väistämättä valtion hegemonian paluuseen talouden kehitystä ohjaavana toimijana.

De Grauwe vertaa toisiinsa 1930-luvun suurta lamaa ja vuoden 2008 jälkeistä suurta taantumaa. Kumpikin johti markkinoiden roolin suitsimiseen ja julkisen vallan aseman vahvistumiseen talouden ohjaamisessa. Mutta maailmantalouden kasvu ja työllisyys elpyivät selvästi nopeammin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Tästä De Grauwe kiittää ennen muuta taloustieteen panosta: finanssikriisin iskettyä diagnoosi oli pääosin kohdallaan ja kansainvälisellä yhteistyöllä käynnistetty raha- ja finanssipoliittinen elvytys auttoi estämään deflaatiokierteen ja palauttaman kokonaiskysynnän. Hänen havaintonsa on terve muistutus taloustieteen merkityksestä ja siitä, miksi taloustiedettä yhä tarvitaan, onhan sitä viime vuosina jo tarpeeksi arvosteltu kyvyttömyydestä ennustaa finanssikriisiä.

Teesiään markkinoiden rajoista De Grauwe tukee useilla esimerkeillä. Liian epätasa-arvoinen tulonjako voi murentaa markkinatalouden hyväksynnän. Rahoitusmarkkinoiden taipumus laumakäyttäytymiseen aiheuttaa epävakautta. Ilmastonmuutos on seurausta talouden ulkoisvaikutusten unohtamisesta.

Euroalueen velkakriisille on kirjassa omistettu oma lukunsa. Se on päivitetty versio De Grauwen eurokriisin synkimpään aikaan vuonna 2011 julkaisemasta tärkeästä artikkelista, jota voidaan jo nyt pitää taloustieteen modernina klassikkona. Siinä hän perustelee, miksi vaikeuksiin joutuneiden euromaiden valtionlainojen korot nousivat moneen kertaan luonnottoman korkealle. Pohjimmiltaan kyse oli epäluottamuksesta EKP:n kykyyn rauhoittaa markkinapaniikkia.

Hän pitää tätä euroalueen arkkitehtuuriin perimmäisenä valuvikana.

Lääkkeeksi tähän euron perisyntiin EKP:n tulee De Grauwen mielestä toimia viime käden lainoittajana, vaikka sitä ei suoraan ole perussopimukseen kirjattu. Mutta vakauden varmistamiseksi ja kasvun ja työllisyyden nimissä tämä tehtävä vain on rahaliitossakin hoidettava. De Grauwen artikkeli vastasi monen talouspolitiikan tekijän perusnäkemystä ja oli esitetty analyyttisesti vastaansanomattomalla tavalla. Pääjohtaja Mario Draghin kesällä 2012 tekemä linjaus, jonka mukaan EKP tekee ”mitä tahansa tarvitaan euron säilyttämiseksi ja – uskokaa – se tulee riittämään”, merkitsi käytännössä sitä, että EKP poisti euron hajoamisriskin pois päiväjärjestyksestä ja korot alkoivat laskea.

Välillä De Grauwe vetää argumenttinsa pitkäksi. Näin käy, kun hän ylistää pohjoismaiden saavutuksia. Aivan oikein hän korostaa korkean tuottavuuden merkitystä reaalisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ensisijaisena lähteenä. Tämä toki pätee, jos talouspolitiikka on muutoin kunnossa ja talouteen ei kohdistu epäsymmetrisiä shokkeja. Mutta De Grauwe aliarvioi kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Sen menettäminen on mahdollista myös korkean tuottavuuden maalle, mistä Suomen rakenteellinen taantuma vuosina 2011–2015 on osoituksena.

Kilpailukykysopimus auttaa korjaamaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä ja ottamaan kiinni sen menetyksestä johtunutta takamatkaa. Suomi onkin esimerkki pragmaattisesta sekataloudesta, jossa heiluriliike on lopulta ollut vuosikymmenten mittaan maltillisempaa kuin monissa muissa läntisissä teollisuusmaissa. Tämä on ollut meille enemmän etu kuin haitta.

Puutteistaan huolimatta De Grauwen tulkinta markkinoiden ja politiikan heiluriliikkeestä – tai vuorovedosta – on viimeisen sadan vuoden empiiristen kokemusten valossa todentuntuisempi kuin monet lineaariseen ajatteluun kallistuvat selitysmallit. Lääkkeeksi talouden ongelmiin hän kaipaa parempaa kansainvälistä yhteistyötä, joka ei kaikkialla ole kovin korkeassa kurssissa näinä aikoina.

Niin tai näin, mutta ainakin heiluriliikkeen syiden ja syklien keston selittämisessä taloustieteellä riittää tekemistä vielä pitkäksi aikaa.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirja-arvostelut
  • Taloustiede

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    2. 2

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    3. 3

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    4. 4

      Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta – Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?

    5. 5

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    6. 6

      Yhdysvallat näytti voimaa Pohjois-Korealle: Lensi pommikoneilla ja hävittäjillä rannikon tuntumassa

    7. 7

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Panettelu on taitolaji, mutta sanasotaan ajautuneet Trump ja Kim ovat siinä korkeintaan keskinkertaisia – Nämä valtiomiehet ovat olleet paljon viiltävämpiä

    10. 10

      Espanja määräsi Katalonian poliisivoimat alaisuuteensa – alueen viranomaiset kieltäytyvät tottelemasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    4. 4

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    5. 5

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    8. 8

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    9. 9

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    10. 10

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää