Talous

Terrafame tähtää uusiin ennätyksiin – tuotannon voimakas kasvu on yllättänyt jopa toimitusjohtajan

Terrafamen kaivoksella saavutettiin merkittävä virstanpylväs tällä viikolla. Yhtiötä puolitoista vuotta johtanut Joni Lukkaroinen on yllättynyt, kuinka hyvin tuotanto on kehittynyt.

Sotkamo

Valtionyhtiö Terrafamen kaivoksella Sotkamossa saavutettiin tällä viikolla yksi merkittävä tavoite: kaikki neljä bioliuotus­kasaa on rakennettu uusiksi.

Toimitusjohtaja Joni Lukkaroisen mukaan kaivoksella ei ole koskaan aikaisemmin ollut neljää bioliuotuskasaa samanaikaisesti tehokkaassa käytössä. Hänelle on ollut yllätys, kuinka nopeasti tuotantoa on saatu kasvatettua ja tehostettua.

”Olemme edenneet suunniteltua nopeammin. Syksyllä 2018 toiminnan pitäisi olla taloudellisesti kannattavaa, jos metallien hinnat kehittyvät suunnilleen markkinaennusteiden mukaisesti ja tuotanto kasvaa suunnitellusti niin kuin se on kasvanut runsaan puolentoista vuoden kuluessa.”

Alun perin tavoitteena oli, että kaivos olisi taloudellisesti kannattava vuoden 2018 alusta. Kannattavuustavoite on muuttunut, koska markkinoiden uusissa ennusteissa nikkelin kallistuminen on aikaisempaa hitaampaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kannattavuus riippuu kahdesta tekijästä: tuotettujen metallien määrästä ja hinnoista. Hinnat muodostuvat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella.

”Ylösajon jälkeen kustannustehokkuutemme on parempi kuin nikkelikaivoksissa keskimäärin, mutta metallien hintoihin emme voi vaikuttaa.”

Pysäköintialue kaivoksen portin pielessä on täynnä autoja.

Kahdentoista tunnin työvuorot kaivoksella alkavat kello 7 ja 19. Neljää peräkkäistä työvuoroa seuraa kuusi päivää vapaata. ­Alihankkijoiden työntekijät mukaan lukien kaivos työllistää liki 1 300 henkeä.

Monet kaivoksen työnteki­jöistä tulevat töihin kymmenien tai enimmillään satojen kilometrien päästä. Siksi osa työn­tekijöistä myös asuu työvuorojen aikana tilapäisessä majoituksessa kaivoksen lähialueilla.

”Sinne mennään, mistä työtä saadaan”, sanoo Pohjois-Karjalan puolella Valtimolla asuva 22-vuotias kesätyöntekijä Arttu Toivanen. Hän aloitti kaivoksella huhtikuun alussa ja on päässyt jo ohjaamaan valtavaa konetta, jolla bioliuotuskasoja rakennetaan.

Toivanen ei ole hätkähtänyt ­sitä, että kaivosta on arvosteltu ajoittain hyvinkin voimakkaasti.

”Yllättävää on ollut se, kuinka iso tämä kaivos on. Olen tykännyt kovasti täällä työskentelystä, koska ilmapiiri on todella hyvä. Ei ole mitään valittamista.”

Bioliuotuskasat ovat lähes arkkitehtonisessa järjestyksessä. Sivusta katsottuna ne muistuttavat ulkomuodoltaan kultaharkkoja. Yhden kasan pituus on 1,2 kilometriä, leveys 400 metriä ja korkeus lähes 10 metriä.

Kasoissa bakteerit liuottavat murskatusta malmista metalleja. Ensin liukenee sinkki, sitten nikkeli, koboltti ja kupari. Liuotuksen happamuutta säädellään bakteereille sopiviksi laimennetulla rikkihapolla. Päätuotteita ovat nikkeli- ja sinkkisulfidi.

Matkalla Toivasen työpisteessä autolle toimitusjohtaja Lukkaroinen panee merkille traktorissa puhelimeensa syventyneen alihankkijan työntekijän.

”Jos olisi meidän työntekijämme, kävisin sanomassa”, Lukkaroinen toteaa.

Liki puolitoista vuotta yhtiötä johtanut Lukkaroinen on ollut lähes koko uransa prosessiteollisuudessa. Hän on tuonut kaivokselle kurinalaisuutta.

”Olemme saaneet ajatettua läpi prosessiteollisuuden jämptin toimintatavan ja turvallisuuskulttuurin. Itse asiassa työtapaturmien määrä on meillä parempi kuin kaivosteollisuudessa keskimäärin, mistä kiitos kaikille työntekijöille.”


Lukkaroinen korostaa, että tuotannon turvallisuus ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Jos työturvallisuus on kunnossa, tuotantoon ei tule tarpeettomia häiriöitä. Tärkeää on luonnollisesti myös työntekijöiden hyvinvointi.

”Työturvallisuus kaivoksella on parantanut jopa siinä määrin, että muut kaivosyhtiöt ovat kyselleet, miten olemme onnistuneet parantamaan turvallisuutta näin nopeasti.”

Espanjalaisen David García-Balbuenan työhuone sijaitsee kaivoskonttorin ruokalan vieressä. Hän on yksi kaivoksen kahdesta geologista.

García-Balbuenan tehtävä on hoitaa mineralogiaan ja malminäytteisiin liittyviä tutkimus- ja kehitysprojekteja malmiarviosta bioliuotukseen. Päivittäisessä työssään hän varmistaa omalta osaltaan, että bioliuotuskasoille menevä malmimateriaali on koostumukseltaan optimaalista liuotukseen.

García-Balbuena on ollut Terrafamen palveluksessa runsaan vuoden. Sitä ennen hän oli kaivosteollisuuden palveluksessa Norjassa ja assistenttina Turun yliopistossa.

”Tämä on hyvin nykyaikainen kaivos, jossa toiminta on kehittynyt koko ajan paremmaksi. Tärkeää on se, että saan tehdä myös tutkimustyötä. Olen hyvin toiveikas kaivoksen tulevaisuudesta.”

García-Balbuena on jo yliopistossa työskennellessään perehtynyt bioliuotukseen. Hänen mielestään ei ole mitään syytä uskoa, että se ei toimisi myös Sotkamossa.

”Bioliuotus on pitkä prosessi. Pitää olla malttia, jotta saadaan toivottuja tuloksia aikaan.”

Ensi vaiheessa malmia liuotetaan 15–18 kuukautta. Sen jälkeen malmi siirretään toiseen vaiheen liuotukseen, joka kestää 3–4 vuotta. Kun kaikki arvometallit on otettu talteen, toisen vaiheen bioliuotuskasat maisemoidaan.

García-Balbuenan houkutteli pysymään Suomessa kihlattu, joka on immunologian tohtori­opiskelija Kuopion yli­opistossa. Kotipaikaksi valikoitui Iisalmi, joka on suunnilleen Sotkamon ja Kuopion puolivälissä.

Vuokatin Sokos-hotellin ravintola Kipon kabinetissa on käyty kaivoksen tulevaisuuden kannalta tärkeitä neuvotteluja.

Kabinetin seinillä on presidenttien totisia valokuvia ja ruokalistalla kainuulaisia herkkuja. Täällä ruokailivat myös singaporelaisen raaka-aineiden välittäjän Trafiguran johtajat ennen kuin yhtiö ilmoitti tammikuussa sijoittavansa kaivokseen.

”Trafigura oli jo viime vuonna yksi asiakkaistamme, joten tunsimme yhtiön. Kun he sitten kävivät kaivoksella, oli heti selvää, että he ovat todellisia ammattilaisia. Tosin niin olivat monet muutkin kaivoksella käyneet, jotka olivat meistä kiinnostuneita”, Lukkaroinen sanoo.

Trafiguran kanssa tehdyssä sopimuksessa merkittävintä on se, että yhtiö on sitoutunut ostamaan seitsemäksi vuodeksi kaivoksen koko nikkelituotannon ja 80 prosenttia sinkkituotannosta. Sopimuksen arvo on Terrafamen mukaan kolme miljardia euroa.

Kun Lukkaroinen puolitoista vuotta sitten aloitti toimitusjohtajana, kaivoksen tila oli selvästi nykyistä huonompi. Siitä huolimatta hän oli valmis ottamaan haasteen vastaan.

Malminlouhinta oli kaivoksen edellisen omistajan Talvivaaran talousvaikeuksien jäljiltä keskeytettynä kaksi vuotta.

Jos bioliuotuskasojen bakteereja ei säännöllisesti ruoki uudella malmilla eikä ilmastointi toimi, kasat sammuvat.

Lisäksi ongelmana oli vesi.

”Aloittaessani kaivoksella kaikki paikat olivat täynnä vettä. Jos silloin olisi tapahtunut jotakin odottamatonta, riskit olisivat olleet suuret. Sittemmin ympäristöriskit ovat vähentyneet merkittävästi, koska vesien määrä on supistunut niin paljon.”


Kurinalaisen johtamisen lisäksi Lukkaroinen kertoo keskeiseksi tavoitteekseen työntekijöiden motivoinnin. Aavistuksen viileältä ja varovaiselta vaikuttava Lukkaroinen on kuin vastakohta värikkäälle ja vitsailevalle Pekka Perälle.

”Alussa yksi iso ongelma oli se, että tavoitteisiin ei suhtauduttu vakavasti. Asenne johtui uskoakseni siitä, että aikaisemmin tavoitteet jäivät niin monta kertaa saavuttamatta tai niitä pidettiin epärealistisina. Ilmapiiri muuttui täysin, kun ensimmäiset tavoitteet saavutettiin.”

Täsmällisesti ottaen Terrafamekin jäi viime vuonna aavistuksen tuotantotavoitteistaan, mutta tänä vuonna tuotantoennätyksiä on Lukkaroisen mukaan rikottu jo helmikuussa ja maaliskuussa.

Kaivoksen yksi suuri kysymys on alusta asti ollut se, mitä vaikutuksia sillä on ympäristöön. Vuodenvaihteen 2012–2013 vedenpaisumuksessa ympäristöä pilaantui, mikä luonnollisesti suututti paikallisia asukkaita, poliitikkoja ja ympäristöjärjes­töjä.

Lukkaroinen kertoo alku­vaiheessa kuulleensa kaivoksen vastustajilta, että bioliuotus ei voi toimia, kaivos ei voi olla koskaan kannattava ja se vain pilaa ympäristöä.

”Väitteitä bioliuotuksen toimimattomuudesta ei enää juuri kuule, mutta jotkut epäilevät yhä toiminnan kannattavuutta. Ympäristöasioissa joudumme yhä käymään keskusteluja.”

Lukkaroinen korostaa, että ­nimenomaan bioliuotuksen tehostuminen on merkittävä syy ympäristöriskien vähenemiseen. Kun liuotus on tehokasta, kasat ovat kuumia ja vettä haihtuu runsaasti.

”Nuasjärvestä on happipitoisuuden mittauksia 1960-luvulta lähtien, eikä niissä ole mitään erityisen hälyttävää. Jos kat­sotaan sähkönjohtavuutta Nuasjärvessä, se ei ole viime vuosien aikana noussut.”

Sähkönjohtavuus kertoo kar­keasti sen, onko vedessä sulfaattia.

”Asiat pitää tehdään systemaattisesti ja mietitysti eikä hosumalla. Pitää muistaa, että bioliuotus on kemiallinen prosessi, jolloin se, mitä tänään tehdään, kantaa hedelmää noin puolentoista vuoden kuluttua.”

Lounasaika kaivoskonttorin ruokalassa alkaa olla loppu­maisillaan. Työntekijät suoja­varusteissaan ovat jo palanneet töihinsä. Toimihenkilöiden pääluottamusmies Tero Pulkkinen etsii sopivaa huonetta, jossa voi istua alas.

Pulkkinen on työskennellyt kaivoksessa yhdeksän vuotta. Hän on nähnyt kiistellyn kaivoksen nousun, romahduksen ja uuden alun Terrafamen omistuksessa.

”Ennen Terrafamea ongelmana oli epävarmuus: saadaanko tätä toimimaan ja riittävätkö rahat. Koko toiminta oli rikkonaista, ja se epävarmuus riipi eniten. Nykyisin tavoitteet ja päämäärät ovat selkeitä, eikä täällä enää kahvipöydässä puhuta epä­varmuudesta.”

Pulkkinen on myös sitä mieltä, että työturvallisuuden parantuminen on ollut tärkeä edistysaskel. Toimintatapojen muuttuminen ja yhtiön johdon avoimuus saavat häneltä kiitosta.

Innokkaana kalastajana Pulkkinen on käynyt vuosia kalassa Nuasjärvellä, jonne paljon puhuttu purkuputki johtaa.

”Ei se kala järvessä ole muuttunut. Yhtä hyvää se on kuin ennenkin. Se on pieni tarinaniskijöiden porukka, joka niitä tarinoita Nuasjärven kalojen huonontumisesta kertoo. Onneksi ne tarinatkin ovat hiljalleen loppuneet.”

Kakkukahveja neljän bioliuotuskasan uudelleen rakentamisesta ei ole vielä juotu. Sen sijaan yksi asia toimitusjohtaja Lukkaroiselle on tehty selväksi: pitää olla kainuulaista lakka­kakkua.

Suomalaisten veronmaksajien ja kansantalouden kannalta oli tärkeää, että kaivos olisi kannattava ja työpaikat turvattuja. Terrafamen nykyisten laskelmien mukaan täyden tehon tuotanto saavutetaan kesällä 2018. Se tarkoittaisi 30 000–35 000 tonnin vuosittaista nikkelintuotantoa ja 65 000 tonnin sinkintuotantoa.

Nikkelin hinnan pitäisi olla vähintään 8 000 dollaria tonnilta, jotta kaivos kattaisi tuotantokustannukset. Maailmanpankin ennusteen mukaan nikkelin hinta on tänä vuonna keskimäärin noin 11 000 dollaria tonnilta.

”Nikkelin kysyntä on kasvanut viime aikoina selvästi, mikä johtuu ruostumattoman teräksen valmistuksen lisääntymisestä ja akkujen kysynnän kasvamisesta. Akuissa nikkeli on litiumin lisäksi keskeinen metalli,” Lukkaroinen sanoo.

Ilmeisesti myös monet kaivoksella työskentelevät luottavat, että tulevaisuus on menneisyyttä parempi. ”Sen jälkeen kun rahoitus alkuvuonna varmistui, paikallinen pankinjohtaja kertoi, että ihmiset ovat uskaltaneet alkaa ottaa taas lainoja.”

Fakta

Valtionyhtiö osti konkurssipesän yhdellä eurolla


 Kaivoksen omistanut Talvivaara Sotkamo asetettiin konkurssiin marraskuussa 2014.

 Kesällä 2015 valtionyhtiö Terrafame osti kaivoksen liiketoiminnan konkurssipesältä yhdellä eurolla. Valtio sijoitti kaivokseen 209 miljoonaa euroa.

 Toukokuussa 2016 valtioneuvosto antoi kaivokselle uuden 144 miljoonan euron rahoituksen.

 Marraskuussa 2016 valtioneuvosto kertoi 100 miljoonan euron uudesta rahoituksesta, jonka turvin rahoitusneuvotteluja voidaan jatkaa vuodenvaihteen jälkeen.

 Tammikuussa 2017 singaporelainen raaka-aineiden välittäjä Trafigura ilmoitti sijoittavansa kaivokseen 75 miljoonaa euroa pääomaa, jolla se hankkii 15,5 prosentin omistusosuuden Terrafamesta.

 Trafigura lainaa lisäksi lisäksi Terrafamelle 75 miljoonaa euroa ja finanssiyhtiö Sampo 25 miljoonaa euroa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaivosteollisuus
  • Sotkamo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    5. 5

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    6. 6

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    7. 7

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    8. 8

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    9. 9

      Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi valittu Laura Huhtasaari lopettaisi Schengen-sopimuksen – ”Jos valvontaa ei ole rajoilla, se lisääntyy rajojen sisällä”

    10. 10

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    4. 4

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    5. 5

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    6. 6

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    7. 7

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    8. 8

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    9. 9

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    10. 10

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    9. 9

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Trump haukkui rodullista tasa-arvoa vaativat NFL-pelaajat ”paskiaisiksi” – vaatii seurajohtajilta potkuja: ” Hänestä tulisi maan suosituin henkilö”
    3. HS:n Musta laatikko nähdään pian myös Turussa – supersuositut esitykset jatkuvat Kansallisteatterissa jo viikon kuluttua
    4. Kristian Kosonen yritti täyttää painiuran lopettamisen jättämää aukkoa kuntoliikunnalla ja alkoholilla, mutta löysi helpotuksen vasta kirjoittamisesta
    5. Maa järisi Pohjois-Koreassa – Ydinkoekieltosopimusta valvova järjestö: Järistys ei luultavasti ollut ihmisen aiheuttama
    6. Kiistelty kuutta muslimimaata koskeva maahantulokielto umpeutuu – Trumpilta odotetaan päätöstä uusista rajoituksista
    7. Maalaus vai valokuva? Helsingissä voi nyt nähdä klassikkomaalauksista innoittuneen näyttelyn, jossa tatuoija esittää Jeesusta ja punkpioneeri Saulia
    8. Juttu miehistä, jotka haluavat tehdä miesjuttuja – Kaikki mieheni -komediassa on ainesta hitiksi
    9. Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi valittu Laura Huhtasaari lopettaisi Schengen-sopimuksen – ”Jos valvontaa ei ole rajoilla, se lisääntyy rajojen sisällä”
    10. Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita
    11. Tunti sitten
    12. Metamfetamiinia löydettiin virvoitusjuomista Meksikossa – yksi kuollut, seitsemän sairastunut
    13. Näytä lisää