Talous

Onko yliopistoilla jopa tappiokammo? Tutkijatohtorin mukaan raha ei aina ole yliopistoissa tehokkaassa käytössä

Vuodesta 2010 lähtien yliopistoille on kertynyt 650 miljoonaa euroa ylijäämiä. Viime vuodellekin ylijäämiä kirjattiin, vaikka valtionrahoitus laski. Tutkijatohtorin mukaan välillä olisi järkevämpää käyttää rahaa opetukseen ja tutkimukseen kuin kerätä sitä puskureihin.

”Onko yliopistoilla jopa tappiokammo?” kysyy tutkijatohtori Antti Fredriksson, joka on tutkaillut yliopistojen tilinpäätöksiä erityisen tarkasti vuodesta 2010 lähtien, jolloin yliopistot muuttuivat valtion tilivirastoista taloudellisesti itsenäisiksi toimijoiksi.

Vaikka valtaosa yliopistojen rahoituksesta tulee yhä valtiolta, on oman varainkeruun rooli korostunut. Ne voivat nyt myös tehdä sitoumuksia, omistaa omaisuutta ja jopa mennä konkurssiin. Valtion perusrahoitus on noin 1,8 miljardia euroa vuodessa.

Yritysten talousinformaation analysointiin erikoistunut Fredriksson työskentelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tuoreessa Acatiimi-lehdessä hän pohtii yliopistojen pelkoa tehdä tappiota. Hän käy läpi myös yliopistojen viime vuoden taloutta, joka heikkeni edellisvuodesta: liikevaihto laski kolme prosenttia yhteensä 2,6 miljardiin euroon.

Ylijäämätkin kutistuivat alle puoleen eli yhteensä noin 60 miljoonaan eurooon, mutta liki kaikkien yliopistojen kirjanpidosta niitä nytkin silti löytyy.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Suurin ylijäämän pudotus oli Helsingin yliopistolla: liki 50 miljoonasta eurosta tultiin noin neljään miljoonaan. Suhteessa liikevaihtoon eniten ylijäämää kerrytti ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken.

Liikevaihto pitää sisällään varsinaisen toiminnan eli opetuksen ja tutkimuksen tuotot sekä valtionrahoituksen. Ylijäämät koostuvat lähinnä sijoitusten tuotoista, kuten arvopapereiden myynnistä ja osingoista.

Vuodesta 2010 alkaen yliopistot ovat kerryttäneet ylijäämiä yhteensä lähes 650 miljoonaa euroa. ”Se vastaa karkeasti ottaen Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tilikauden 2016 yhteenlaskettuja henkilöstökuluja”, Fredriksson laskee.

”Kansankielisesti sanoen kertyneitä ylijäämiä vastaavalla summalla palkkaisi vuodeksi lähes koko pääkaupunkiseudun yliopistoväen”, Fredriksson havainnollistaa.

Hän huomauttaa, että osa yliopistoista onkin kertonut käyttäneensä ylijäämiä uusiin avauksiin ja muihin tulevaisuudessa menestystä ennakoiviin hankkeisiin.

Fredriksson vertaa yliopistoja osuuskuntiin tai keskinäisiin yhtiöihin, joissa menestys koituu voitonjaossa lähinnä sen tuottaneille.

Yliopistoissa menestyksen hyödyt eivät välttämättä palaudu menestyksen tekijöille. ”Yliopistoilla ei oikein ole palautusmekanismia, kuten osuuskunnilla. Yhtenä vuotena tehty tulos voi päätyä ihan toisen porukan hyväksi palkkoina seuraavana vuotena”, Fredriksson havainnollistaa.

Tappiokammo tarkoittaa Fredrikssonin mukaan sitä, etteivät rehtorit ja laitosjohtajat hevin halua tehdä negatiivista tulosta, koska se näyttää pahemmalta kuin budjetissa pysyminen tai sen alittaminen. Toisaalta joskus voisi olla järkevämpää käyttää varoja toimintaan kuin kerätä niitä puskuriksi.

”Raha ei aina ole yliopistoissa tehokkaassa käytössä”, Fredriksson sanoo. Toisaalta hän ymmärtää varovaisuuden varsinkin silloin, kun ei oikein tiedetä, mihin uskaltaisi satsata.

”Tietysti taloudenpidon pitää olla myös huolellista”, Fredriksson myöntää haluamatta kannustaa myöskään tuhlailuun.

HS kysyi Helsingin yliopiston taloudesta vastaavalta kvestorilta Marjo Berglundilta, pelkäävätkö yliopistot tehdä tappiota.

”Helsingin yliopisto ei pelkää tappiota, mutta mikäli yliopistot eivät hoitaisi talouttaan vastuullisesti, vaarantuisivat tulevaisuuden toimintaedellytykset”, Berglund sanoo.

Berglund muistuttaa, että yliopistojen rahoitus on nyt laskenut viisi vuotta, ja alamäki jatkuu näillä näkymin vuoteen 2020.

”Kun rahoituksen lasku näyttää olevan pysyvää, on menoja karsittava. Etsimme aktiivisesti uusia rahoituslähteitä ja jatkamme varainhankintakampanjaa. Sopeutumista on haastavaa tehdä niin, että tulos olisi vuosittain tasapainossa. Yliopistojen suurimmat kuluerät ovat palkat ja tilavuokrat”, Berglund listaa.

Yliopistolain tullessa voimaan yliopistoindeksin tarkoitus oli vuosittain hyvittää yliopistojen rahoituksessa inflaatiosta johtuva kustannusten nousu.

”Yliopistoindeksin mukainen inflaatiokorotus on maksettu täysimääräisenä vain kahtena vuonna eli 2011 ja 2014. Muulloin se on puolitettu tai jäädytetty tyystin vuoteen 2019 asti. Eli yliopistojen kulut nousevat mutta tuotot pysyvät samana”, Berglund havainnollistaa.

Helsingin yliopistolta leikattiin viime vuodesta myös niin sanottu apteekkikompensaatio, joka oli 31 miljoonaa euroa vuositasolla. Myös kilpailukykysopimuksen laskennalliset säästöt leikattiin yliopistoilta, Berglund muistuttaa.

Yhteensä yliopiston kokonaisrahoitus laski Berglundin mukaan lähes 60 miljoonaa euroa, josta sijoitustoiminnan osuus oli 16 miljoonaa.

”Helsingin yliopiston varsinaisen toiminnan alijäämä viime vuonna oli neljä miljoonaa euroa. Arvopapereiden myynneistä ja osingoista kertyi kahdeksan miljoonaa euroa, joten yliopiston ylijäämä oli yhteensä noin neljä miljoonaa euroa”, Berglund summaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • tilinpäätös
  • Talous
  • Alijäämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    4. 4

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    6. 6

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    8. 8

      Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

    9. 9

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    10. 10

      Vuonna 1983 ydinsodan estäneen Petrovin kuolema muistuttaa, että hänen­kaltaisiaan tarvitaan jälleen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää