Talous    |   HS-analyysi

Onko Suomea johdettu viime vuodet kuin valtavaa vipurahastoa? – Valtion velkaa on lisätty ja eläkesijoituksia kasvatettu

Eläkejärjestelmän rahastot ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana samaan aikaan, kun valtio ja kunnat ovat velkaantuneet. Onko se järkevää vai ei? On lopulta talouspoliittinen valinta, miten eläkemaksujen ja tuloverojen suhteella pelataan.

Viime vuosina sijoittajapiireissä on ollut muodikasta vivuttaa. Se tarkoittaa, että otetaan pankista lainaa ja sijoitetaan se vaikka sijoitusasuntoon tai osakkeisiin. Näin sijoittaja on voinut sijoittaa pääomaa, jota hänellä ei oikeastaan ole ja ottaa hyödyn korkojen ja riskillisten sijoitusten tuottoerosta.

Lainakorot ovat niin matalalla, että sijoitusasunnonkin tuotosta on jäänyt korkokulujen jälkeen ihan mukavasti käteen. Osakemarkkinoilla reaalituotto on ollut viisi viime vuotta erinomainen.

Vivuttaminen ei ole rajoittunut vain yksityissijoittajiin.

”Myös Suomen julkista taloutta on hoidettu kuin vipurahastoa”, sanoo Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Niemeläinen tarkoittaa sitä, että Suomen julkisen talouden varat ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa yli 100 miljardilla eurolla yhteensä 287 miljardiin euroon, ja samaan aikaan Suomen julkisen talouden velat ovat kasvaneet 85 miljardilla 168,5 miljardiin euroon.



Julkistakin taloutta on siis vivutettu voimakkaasti. On otettu lainaa hyvin matalalla korolla ja sijoitettu sitä taseen toisella puolella osakkeisiin, yrityslainoihin ja kiinteistöihin hyvällä tuottoprosentilla.

Tässä vaiheessa kirjoitusta jokunen eläkealan asiantuntija alkaa ehkä jo kirjoittaa HS:n toimittajalle osoitettua kiivassävyistä sähköpostia.

On nimittäin niin, että lisävarallisuus on kertynyt lähes yksinomaan työeläkerahastoihin. Lisävelkaa sen sijaan on ottanut ennen kaikkea valtio.



Virallisesti nuo kaksi ovat täysin irrallisia toisistaan. Julkisen sektorin veloista ja varoista ei siis eläkejärjestelmän mielestä pitäisi lainkaan puhua samassa virkkeessä eikä edes samassa jutussa.

Eläkeyhtiöiden varallisuudella ei voida maksaa valtion velkaa, koska eläkevarat ovat työntekijöiden omaisuutta. Varat rahastoihin on kerätty työntekijöiden ja työnantajien maksamista eläkemaksuista.

Todellisuudessa asia ei ole ihan niin yksinkertainen. On nimittäin niin, että sekä valtion velkaantuminen että eläkerahastojen karttuminen riippuvat pitkälti siitä, miten tuloverojen ja työeläkemaksujen suhde kehittyy.

Niitä taas käsitellään käytännössä valtion ja työmarkkinoiden päätöksenteossa kokonaisuutena. Työeläkemaksut ovat niin sanottuja veroluontoisia maksuja, jotka otetaan huomioon, kun verotusta säädetään.

Työmarkkinajärjestöt ja poliitikot päättävät yhdessä, miten veroja ja työeläkemaksuja painotetaan. Esimerkiksi osana kilpailukykysopimusta työnantajan työeläkemaksusta siirrettiin 1,2 prosenttiyksikköä työntekijöiden maksettavaksi.

Hallitus lupasi kompensoida maksun noston ansiotuloverotuksen keventämisellä, ja näin myös tehtiin. Se vähentää valtion tuloja.

Niemeläisen mukaan tällaisilla päätöksillä julkista taloutta on viime vuodet aivan tietoisesti päätetty ”ajaa suurella taseella” eli velkaannuttaa valtiota ja kasvattaa eläkerahastoja samanaikaisesti. Tätä ei yleensä lausuta julki, mutta Niemeläisen mukaan päättäjät kyllä ymmärtävät, mistä on kyse.

Toisinkin olisi voitu toimia. Valtion budjetti on tänä vuonna noin viisi miljardia euroa alijäämäinen. Teoriassa tuon vajeen olisi voinut kattaa korottamalla ansiotuloveroa neljä prosenttiyksikköä. Silloin valtion ei olisi tarvinnut ottaa lainkaan lisävelkaa.

Jos työeläkemaksua olisi kerätty vastaavasti vähemmän, se olisi ollut pois eläkevaroista. Toisaalta eläkerahastojen arvo kasvoi erinomaisten sijoitustuottojen ansiosta jo tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kahdeksalla miljardilla eurolla, joten viiden miljardin vajaus maksuissa olisi voitu kattaa helposti pelkillä sijoitustuotoilla.

Kaikki sijoitusvuodet eivät valitettavasti ole yhtä hyviä kuin kuluva vuosi. Ennen pitkää tuloverotuksen suosiminen työeläkemaksujen kustannuksella tarkoittaisi todennäköisesti eläkerahastojen supistumista.

Suurin osa eläkkeistä maksetaan joka tapauksessa kulloinkin kerättävillä työeläkemaksuilla. Ilman rahastoja nuo maksut voisivat nousta tulevilla sukupolvilla nykyistäkin korkeammiksi. Jos työeläkkeitä ei olisi lainkaan rahastoitu, työeläkemaksun pitäisi olla Telan mukaan jo nyt kaksi prosenttiyksikköä nykytasoa korkeampi.

Niemeläisen mielestä harjoitettu politiikka onkin ollut viime vuosien talous- ja markkinatilanteessa perusteltua ja onnistunutta.

”Eläkemaksuja painottava toteutunut talouspolitiikka on johtanut valtion ja kuntien velkaantumiseen ja sosiaaliturvarahastojen varojen kasvuun ja tuottoa luovan asetelman muodostumiseen”, Niemeläinen sanoo.

Valtio on saanut rahaa lainaksi nollakorolla ja eläkerahastot ovat tuottaneet kymmenen viime vuoden ajan keskimäärin 4,5 prosenttia, kun inflaation vaikutusta ei huomioida.

Velaksi otetun 85 miljardin sijoittaminen eläkerahastojen kautta tuottaa siis nimellisesti 3,8 miljardia euroa voittoa vuodessa. Vipu on toiminut loistavasti.

Vivuttaminen ja suuri tase tarkoittavat toisaalta riskien kasvua. Vipu voi myös kääntyä toisin päin, jos sijoitusmarkkinoilla menee huonosti ja valtion lainakorot nousevat.

”Onko meillä reaktioherkkyyttä kääntää tilannetta silloin toisin päin ja purkaa vipu?”, Niemeläinen kysyy.

Niemeläisen mukaan monilla kunnilla on mahdollisuus realisoida omaisuutta nopeastikin. Esimerkiksi Helsinki voisi myydä energiayhtiönsä ja kuitata sillä velkansa. Ja ostaja voisi olla esimerkiksi kuntien eläkevaroja hoitava Keva.

Niemeläisen mielestä järjestelmässä pitäisi olla valmius nopeaan käännökseen suuremmassakin mitassa, jos talous joskus ajautuu vakavaan pitkäkestoiseen kriisiin.

Jos luvattujen eläkkeiden maksaminen tarkoittaisi niin kovaa maksujen nostamista, että yhteiskunnan peruspalveluja jouduttaisiin ajamaan alas, eläkevaroihin pitäisi voida puuttua.

”Jos sellainen tilanne tulisi, olisiko se eläkeläistenkään etu, että eläkkeet säilyisivät ennallaan mutta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut olisivat tillin tallin. Uskon, että siinä kohtaa perustuslakivaliokuntakin joutuisi käymään vakavaa pohdintaa perusoikeuksien välillä”, Niemeläinen sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kansantalous
  • Eläkkeet
  • Julkinen talous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

    3. 3

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    4. 4

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    5. 5

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    6. 6

      ”Olen yrittänyt ymmärtää äitiäni” – vielä moni kolmikymppisistä on elänyt lapsuuden, johon heijastuivat sotasukupolven traumat

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      15-vuotias pidätetty Lontoon happoiskusta epäiltynä – ainakin kuuden kerrotaan loukkaantuneen

    9. 9

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    10. 10

      Suomalainen merikapteeni nai eteläafrikkalaisen seikkailijattaren 82 vuotta sitten ja ajoi sitten laivansa karille Englannin kanaalissa – uusi kirja kertoo romanttisen, traagisen tarinan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    7. 7

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    8. 8

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    9. 9

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    10. 10

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää