Apulaisvaltakunnansyyttäjä kanteli asianajopalkkioista

Asianajajat pelkäävät, että kantelu vaikuttaa meneillään oleviin juttuihin

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske teki maanantaina neljän asianajajan palkkioista kantelun Asianajajaliittoon.

Kantelun mukaan lähinnä pörssirikoksiin keskittyneiden asianajajien palkkiovaatimukset ovat olleet perusteettoman suuria. Kalske kuvaa asianajajien palkkioita "täysin poikkeaviksi vakiintuneesta palkkiokäytännöstä".

Yksi kantelun kohteista, asianajaja Kai Kotiranta, sanoo, ettei arvopaperimarkkinarikosten osalta ole vielä olemassakaan vakiintunutta palkkiokäytäntöä.

Syyttäjälaitos on erityisen huolissaan tapauksista, joissa syyte hylätään ja valtio joutuu oikeudenkäyntikulujen maksajaksi. Tällöin erityisen suuret asianajopalkkiot voisivat syyttäjälaitoksen mukaan nostaa syytekynnystä.

Valtionsyyttäjä Pekka Koposen mielestä poikkeuksellisen suuria palkkioita ei voi perustella talousrikosjuttujen erityisluonteella. Hänen mukaansa monimutkaisia oikeusprosesseja on ollut ennenkin, mutta palkkiot ovat silti olleet nykyistä pienempiä.

"Jos syyttäjältä menee työhön kaksi viikkoa, niin silloin ei voi ammattitaitoiselta avustajalta mennä puoltatoista vuotta. Epäsuhta on silloin jo niin iso, että jossakin mättää", Koponen sanoo.

Kotiranta pitää kantelua aiheettomana. Hän epäilee, että prosessi voi vaikuttaa käsittelyssä oleviin juttuihin.

"Asian nostaminen tapetille valtakunnan johtavan syyttäjänviranomaisen toimesta herättää ajatuksia siitä, kuinka suuren laskun käräjäoikeudessa voi esittää. Samalla se voi vaikuttaa siihen, kuinka suuret kulut tuomioistuin tuomitsee valtion korvattavaksi, kun syytteet hylätään", Kotiranta sanoo.

"Ongelma on nyt akuutti. Mitkä jutut sitten pitäisi odottaa loppuun asti? Aina on jokin vireillä", Koponen ihmettelee.

Asianajajaliitto käsittelee kantelun todennäköisesti vuoden loppupuolella. Se voi määrätä kantelun kohteille esimerkiksi huomautuksen, varoituksen tai seuraamusmaksun.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi