Baltian maiden romahdus uhkaa Pohjolan pankkien vakavaraisuutta

Baltian maiden kiihtyvä talouskriisi iskee voimalla pohjoismaisiin pankkeihin, jotka ovat laajentuneet nopeasti Baltiassa 2000-luvun aikana. Luottotappiot Virossa, Latviassa ja Liettuassa saattavat nousta jopa suuremmiksi kuin Suomen 1990-luvun pankkikriisissä.

Kiirastulessa ovat erityisesti Swedbank ja SEB, jotka kertoivat viime viikolla yllättävän synkistä tuloksista. Swedbankin ja SEB:n yhteenlaskettu osuus Baltian luottokannasta on yli 50 prosenttia.

Nordealla on noin kymmenen prosentin markkinaosuudellaan pienemmät riskit. Nordean lainakanta Baltiassa on vajaat kahdeksan miljardia euroa, mikä on kolme prosenttia koko konsernin lainasalkusta.

Nordean pankit Baltiassa ovat osa Nordean Suomen-yhtiötä. Juridisesti ne ovat samassa asemassa kuin esimerkiksi pankin Rovaniemen-konttori.

Luottotappiot Baltiasta kirjautuvat siis Suomen yhtiön tulokseen.

"Sillä ei ole hirveästi väliä, mihin ne kirjautuvat, koska toimimme konsernina", sanoo Nordean varatoimitusjohtaja Ari Kaperi, joka vastaa Baltian liiketoiminnasta konsernijohdossa.

Kaperi muistuttaa, että Nordea on laajentunut Baltiassa perustamalla omia konttoreita ja valitsemalla itse kaikki asiakkaansa pohjoismaisin luotonantoperustein. Swedbank ja SEB ovat ostaneet Baltiasta isoja pankkeja ja niiden mukana tulleita lainasalkkuja.

"Mutta kun näemme, mitä siellä kansantaloudessa tapahtuu, niin tietysti odotamme, että siellä luottotappiot kasvavat tulevaisuudessa. Eivät meidänkään asiakkaamme ole immuuneja sille, mitä siellä tapahtuu", Kaperi sanoo.

Viron keskuspankki laski keskiviikkona tämän vuoden talouskasvuennustettaan seitsemällä prosenttiyksiköllä –12,3 prosenttiin.

"Baltian taloustilanne alkaa näyttää aika katastrofaaliselta. Kun talous supistuu yli kymmenen prosenttia vuodessa, se on käytännössä kokonaan seis", OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Anssi Rantala sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi