EU-komissio moittii Suomea maataloustukien pimittämisestä

Oikeusasiamies: Tukien julkisuus on yleisen edun mukaista

23.9.2006

Helsingin Sanomat

BRYSSEL. Euroopan unionin hallinnosta vastaava virolaiskomissaari Siim Kallas aikoo lähettää nettilehti EU-Observerin mukaan Suomelle kirjeen, jossa hän moittii maan kireää suhtautumista maataloustukien julkisuuteen.

Kallas on patistanut Suomea aiemminkin.

"Puhuin tästä pääministeri Matti Vanhasen kanssa ja toivoin, että Suomi ajaisi asiaa EU:n puheenjohtajana. Suomen puheenjohtajuuden yksi tavoite on ollut avoimuus ja että Suomi aikoo julkistaa tietoja. On kuitenkin epäselvää, aikooko puheenjohtajamaa johtaa esimerkillään vai liittyykö se 25 jäsenmaan konsensukseen", Kallas epäili kesäkuussa.

Perjantaina myös EU:n oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros asettui tukemaan komissiota sen vaatimuksissa julkistaa maataloustuet. Oikeusasiamies on saanut useita valituksia tukitietojen pimittämisestä.

"On yleisen edun mukaista, että kerrotaan, kuinka Euroopan unionin veronmaksajien varoja käytetään", Diamandouros sanoi perjantaisessa tiedotteessaan.

Noin puolet EU:n 25:stä jäsenmaasta julkaisee tietoja maataloustuista enemmän tai vähemmän. Viimeksi tällä viikolla Saksa ilmoitti kertovansa avoimemmin maataloustukien saajista.

Komission muistutus on noloa Suomelle, joka on yrittänyt EU-puheenjohtajakaudellaan edistää päätöksenteon avoimuutta. Muun muassa pääministeri Vanhanen (kesk) totesi puheenjohtajakauden alussa, kuinka tärkeää avoimuus EU:lle on kansalaisten luottamuksen voittamisessa.

Brysselissä toimiva Suomen EU-edustusto ei ainakaan perjantaina ollut kuullut komission patistelukirjeestä. Maatalousasioiden erityisasiantuntija Osmo Rönty kuitenkin arvioi, että Suomessakin voidaan siirtyä maataloudessa julkiseen rekisteriin, jos myös muissa EU-maissa niin päätetään.

"Kai se täytyy sitten tehdä", Rönty arvioi.

Myös maatalousministeri Juha Korkeaoja on aiemmin sanonut odottavansa ensin, päätetäänkö asiasta eurooppalaisella tasolla. Korkeaoja on pitänyt tarkkojen tietojen julkistamista "tirkistelynä".

Rönty hämmästelee sitä, miksi nyt vain maatalouden osalta vaaditaan tällaista julkisuutta.

"Samalla pitäisi olla rekisterit kaikista muistakin (avustuksista) kuten sosiaali- ja yritystuista. Henkilökohtaisesti ihmettelen kyllä tätä harjoitusta", Rönty sanoi.

Maataloustukien julkistamiseen Suomessa syntyi paineita myös alkuviikosta, kun korkein hallinto-oikeus päätti maa- ja metsätalousministeriön toimineen väärin kieltäytyessään antamasta julkisuuteen tukipäätöksiä.

Ministeriön mukaan tietoja ei voitu luovuttaa, koska maaseutuelinkeinorekisterilaki oli sen mielestä julkisuuslakia tärkeämpi.

Rönnyn mukaan Suomessa tietoja ei ole julkaistu keskitetysti verotietojen tapaan, koska sitä "ei ole katsottu tarpeelliseksi".

"Meillä ei ole keskitettyä rekisteriä, josta Ilta-Sanomien toimittaja voisi repäistä isot otsikot", Rönty kuvaa.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg on puolestaan aiemmin todennut, ettei tietojen "julkistaminen hyödyttäisi mitään" ja että julkisuus vain "lisäisi kateutta".