sunnuntai 27.5.2012 | Ritva  Onnittele e-kortilla

EU-maat sitoutuvat leikkaamaan rajusti hiilidioksidipäästöjään

Jopa katulamppujen energiatehoja on parannettava
Teollisuuden etujärjestöt: Mahdotonta ja kallista

10.3.2007

YVES LOGGHE / AP

Saksa liittokansleri Angela Merkel avasi perjantaina kellon soitolla Euroopan unionin ilmastokokouksen vierellään EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana.<br/>

Saksa liittokansleri Angela Merkel avasi perjantaina kellon soitolla Euroopan unionin ilmastokokouksen vierellään EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana.

BRYSSEL. EU-maat sitoutuivat perjantaina tiukkoihin toimiin taistellakseen ilmaston lämpenemistä vastaan.

Historialliseksi luonnehditussa huippukokouksessa päätettiin, että unionin jäsenmaat vähentävät yhdessä kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vertailukohtana on vuoden 1990 päästötaso.

Päästöjä leikataan 30 prosentilla, jos sopimukseen saadaan mukaan EU:n ulkopuolisia teollisuusmaita kuten Yhdysvallat.

Samalla EU maat sitoutuivat lisäämään uusiutuvan energian osuutta huomattavasti kokonaisenergiankulutuksestaan. Saksan läpi runnoman päätöslauselman mukaan uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttiin nykyisestä alle seitsemästä.

"Tulokset ovat historiallisia. Tämä on tuloksiltaan tärkein EU-huippukokous, jossa olen ollut mukana", hehkutti EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.

Barroson mukaan päätös luo EU:lle edellytykset vaatia myös muita teollistuneita maita mukaan ilmastotalkoisiin.

EU lyö huippukokouksen tulokset neuvottelupöytään, kun johtavien teollisuusmaiden G8-huippukokous pidetään kesäkuussa Saksan Heiligendammissa.

Huippukokouksen päätöksillä on merkitystä kansalaisten kulutustottumuksiin.

Muiden päätösten ohella jäsenmaiden päämiehet sopivat, että katulamppujen ja tavallisten hehkulamppujen energiatehokkuutta on parannettava. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd) mukaan tulevaisuudessa myös maalämmön ja energiatehokkaiden talojen suosio tulee lisääntymään.

Kaikki unionin 27 jäsenmaata ovat olleet yksituumaisia päästöjen vähentämistarpeesta.

Sen sijaan sovun saaminen uusiutuvan energian lisäämisestä oli työn ja tuskan takana.

Syynä oli EU-puheenjohtajamaan Saksan ehdoton vaatimus siitä, että lisäystavoite on sitova. Moni maa pelkäsi joutuvansa maksamaan kohtuuttomasti uusista satsauksista uusiutuvaan energiaan.

Tästä syystä Saksa liittokansleri Angela Merkelin johdolla EU myöntyi useisiin varauksiin, joilla taataan, että kunkin maan kansalliset olosuhteet otetaan huomioon, kun lisäysosuuksia aletaan laskea.

"Jokaista maata kohdellaan erityistapauksena, eli kaikki ovat tässä suhteessa tasa-arvoisia", Merkel sanoi.

Tämä tarkoittaa, että EU-komissio käy neuvottelut jokaisen jäsenmaan kanssa erikseen ja että komission on päästävä yhteisymmärrykseen jokaisen kanssa.

Barroso lupasi, että komission esitys olisi valmis jo alkusyksystä.

Neuvotteluista odotetaan erittäin vaikeita, sillä uusiutuvien energiavarojen suhteen EU-maat poikkeavat suuresti toisistaan.

"Edessä ovat kovat neuvottelut. Tämä on silti ainoa tapa edetä", Merkel sanoi.

Suomi oli lopputulokseen tyytyväinen. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan suurin haaste päätöksessä on sen tiukka aikataulu.

"Mutta ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttääkin tiukkaa aikataulua."

"Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, ja siihen pitää vaikuttaa. Tästä on tullut erittäin rajua EU-politiikkaa", Vanhanen jatkoi.

Rajuksi EU-maiden sovun tulkitsivat myös teollisuuden etujärjestöt eri puolilla Eurooppaa. "Pidämme 20 prosentin tavoitetta uusiutuvissa energialähteissä täysin mahdottomana ja hyvin kalliina Euroopalle", ilmoitti suomalainen Energiateollisuus ry.

Liiton mukaan voimavarojen suuntaaminen uusiutuvan energian lisäämiseen vie mahdollisuudet muilta investoinneilta kuten esimerkiksi lisäydinvoimalta.

Ydinvoima päätyi lopulta EU-kokouksen päätöslauselmaan ympäripyöreässä muodossa, joka kelpasi sekä Itävallan tapaisille ydinvoiman kiihkeimmille vastustajille että Ranskan kaltaisille ydinvoiman suosijoille.

"Ydinvoima on vain ylimenokauden ratkaisu", kokouksessa ollut ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) arvioi.

Atomienergia tunnustetaan vaihtoehdoksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, mutta samaan aikaan kiinnitetään huomio turvallisuuskysymyksiin kuten ydinjätteen käsittelyyn. Ydinvoiman hyödyistä ja haitoista EU laatii selvityksen.

Ympäristöjärjestöt kiittelivät varauksellisesti EU:ta sen antamista lupauksista. Greenpeacen mukaan EU otti puhtaassa energiassa ja ilmastoon liittyvissä asioissa paikkansa "etupenkiltä".

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.