EU-maat sopuun unionin ilmasto- ja energiapaketista

BRYSSEL. EU-maiden huippukokous pääsi perjantaina sopuun unionin laajasta ilmasto- ja energiapaketista. Samalla hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä viidenneksellä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä tulee laillisesti sitovaa.

”Mikään toinen maanosa ei ole asettanut itselleen yhtä kovia sitoumuksia”, EU-puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy sanoi lehdistötilaisuudessa.

Sarkozyn mukaan eurooppalaisten pitää näyttää esimerkkiä, jotta muut seuraisivat.

Myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kuvaili sopimuksen syntymistä historialliseksi päätökseksi.

”Tämä vahvistaa EU:n johtajuutta kasainvälisissä (ilmasto)neuvotteluissa”, Vanhanen sanoi kokouksen päätyttyä.

Suomi sai neuvotteluissa läpi keskeiset tavoitteensa. Kansainvälisesti toimiva metsäteollisuus saa ilmaisia päästöjä kilpailusyistä.

Viitevuosi, jonka perusteella jäsenmaat saavat huutokauppatuloja, muutettiin Suomen vaatimuksesta vuodesta 2005 vuosien 2005–2007 keskiarvoksi. ”Tämä oli erittäin iso kysymys. Se nostaa lähtötasoa 100 miljoonalla eurolla vuodessa”, Vanhanen sanoi.

Vuonna 2005 Suomessa oli tavallista vähemmän päästöjä. Siksi viiteajan laajentaminen kasvattaa myös Suomen huutokaupattavaa päästökiintiötä ja niistä saatavia tuloja.

Pääministerin mukaan ilmastotalkoista kertyy laskua niin kuluttajille, yrityksille kuin EU-maillekin.

”Viimekädessä tämä tulee kuitenkin niin ihmiskunnalle, Euroopalle kuin Suomellekin halvemmaksi”, Vanhanen sanoi.

Päästöoikeuksien ilmaisjako ei hänen mukaansa vesitä ilmastopaketin tavoitteita, koska ilmaisjaossa on kyse vain EU-maiden ja teollisuuden välisestä tulonjaosta.

Teollisuus ei saa ”tuprutella vapaasti”, eikä se saa ilmaispäästöjä rajattomastikaan.

EU:n huippukokous päätti myös unionin talouden 200 miljardin euron elvytyspaketista. Tämä on noin 1,5 prosenttia unionin BKT:stä.

Päätös on ennen kaikkea poliittinen. Jäsenmaat saavat päättää kukin omista toimistaan. Vanhasen mukaan Suomi on jo täyttänyt sitoumuksensa elvyttämällä noin 1,2 prosentilla kansantuotteestaan.

Kesäkuussa Irlannin kansanäänestyksessä kaatunutta Lissabonin sopimusta yritetään herättää henkiin, huippukokous päätti.

Irlanti lupasi järjestää sopimuksesta uuden kansanäänestyksen kesällä tai viimeistään syyskuussa. Silloin Irlanti voisi ratifioida sopimuksen nykyisen komission kaudella, ja sopimus tulisi voimaan vuoden loppuun mennessä.

Vastalahjaksi Irlanti – ja kaikki muutkin jäsenmaat Suomi mukaan lukien – säilyttävät oman komissaarin myös vuoden 2013 jälkeen.

Ulkoministeri Alexander Stubbin mukaan Irlannille huippukokouksessa luvatut myönnytykset eivät pakota muita jäsenmaita aloittamaan ratifiointikierrosta uudelleen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi