EU-neuvottelijat: Kansallinen tuki sovittiin pysyväksi

Eteläsuomalaisille maanviljelijöille maksettava vakavien vaikeuksien eli niin kutsuttu 141-tuki sovittiin pysyväksi järjestelmäksi, sanoo entinen ulkoministeri Heikki Haavisto. Hänen mukaansa myös Euroopan unionin neuvottelijat tulkitsivat sopimuksen tällä tavalla.

Haavisto istui Esko Ahon (kesk) hallituksessa ulkoministerinä ja neuvotteli erityisesti maatalouteen liittyvät kysymykset. Ennen hallituspestiään hän työskenteli maataloustuottajien etujärjestön MTK:n puheenjohtajana.

Liittymissopimuksen pykälässä 141 sanotaan: "Komissio voi antaa Norjalle ja Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia." Kansallinen tuki tarkoittaa rahaa, jonka Suomi itse maksaa.

Pykälässä viitataan pykäliin 138, 139 ja 140, joissa puhutaan siirtymäkaudesta. Haaviston mukaan edeltävät pykälät tarkoittavat sitä, että pykälää 141 voidaan soveltaa eli kansallista tukea maksaa jo siirtymäkauden aikana.

Haaviston mukaan vakavien vaikeuksien tukea maksetaan niin kauan kuin Suomen maataloudella on vakavia vaikeuksia. Muita siirtymäaikoja ei hänen mukaansa ole.

Jos 141-tuki jäisi pois, Suomen maatalous vääntäytyisi omituiseen asentoon. "Etelä-Suomen maatalous kituisi ja pohjoisen maatalous pärjäisi. Se olisi ihan mahdoton tilanne."

Pohjoissuomalaisille viljelijöille annetaan pykälän 142 mukaista tukea, jonka maksamisesta ei ole erimielisyyksiä.

Suomen neuvottelijoiden puheenjohtaja, entinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok) muistaa tapahtumat samalla tavalla kuin Heikki Haavisto. "Korostimme koko ajan, että Suomen ilmasto on pysyvä haitta, ja se on otettava pysyvästi huomioon", hän sanoo.

Ruotsin vaatimusta Salolainen pitää törkeänä. "Heidän maatilansa ovat merkittävästi etelämpänä, ja sitten he lähtevät sooloilemaan. Nyt Suomen on pistettävä komissio todella koville, lipsua ei saa."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi