Ekonomistit eivät usko Kiinan käyttävän valuuttavaroja poliittisesti

PEKING. Kiinan raju vienti ja maahan suuntautuvat investoinnit ovat nostaneet sen ulkomaisen valuutan varannot suuremmaksi kuin millään muulla maalla. Varat ovat nyt 1 330 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli noin 973 miljardia euroa.

Kiinan viranomaiset eivät kerro, kuinka valtavat varannot on sijoitettu. Ekonomistien arvion mukaan noin 70 prosenttia on sijoitettuna dollarimääräisiin arvopapereihin, suureksi osaksi Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjoihin.

Tämä antaa Kiinalle potentiaalisen poliittisen työkalun painostaa Yhdysvaltoja kiistassa valuuttansa kurssista ja kauppansa ylijäämästä. Jos Kiina ryhtyisi rajusti myymään omistuksiaan, se voisi romahduttaa dollarin kurssin. Mahdollisuutta on kutsuttu Kiinan "ydinasevaihtoehdoksi".

"Sellainen puhe on typerää. On lähes mahdotonta, että Kiina tekisi niin. Vahinko Kiinalle itselleen olisi paljon suurempi kuin Yhdysvalloille", sanoo rahoituksen apulaisprofessori Michael Pettis Pekingin yliopistosta.

Kiinan shokkivaihtoehdosta nousi torstaina maailmanlaajuinen kohu brittilehti Daily Telegraphin raportoitua, että Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen edustajat ovat lehdistössä varoittaneet maan voivan käyttää valuuttavaroja poliittisena työkaluna.

Kyseiset kommentit olivat kahdelta kiinalaiselta tutkijalta, eivätkä he puhuneet hallituksen nimissä. Tarkkaan ottaen heidän alkuperäisissä kommenteissaan ei myöskään ehdotettu, että Kiina ryhtyisi poliittisista syistä myymään dollarivelkaansa.

"Kiina ei tehnyt mitään uhkausta, eikä ole kuviteltavissa, että se sellaista tekisi", Pettis sanoo.

Uutinen sai kuitenkin jopa Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin älähtämään, että Kiinan olisi "tyhmänrohkeaa" ryhtyä luopumaan dollari-omistuksia.

Myös Kiina-ekonomisti Andy Xie pitää "hyvin, hyvin epätodennäköisenä", että Kiina lähtisi dramaattisiin liikkeisiin.

Dollarivarojen myynti laskisi Kiinan omien varantojen arvoa ja vahvistaisi yuania, mikä taas hidastaisi vientiä - Kiinan talouden tärkeintä moottoria.

Kiinan dollarivelan merkittävä myynti aiheuttaisi Xien ja Pettisin mukaan ennen kaikkea maailmanlaajuisen finanssikriisin, joka koettelisi myös Eurooppaa ja Japania. Kiina ongelmallisine pankkisektoreineen ja kypsymättömine osakemarkkinoineen kestäisi kriisiä paljon huonommin kuin muut suurtaloudet. Sille seuraukset olisivat tuhoisat, Xie ja Pettis sanovat.

Kiinan taloudesta on tullut Yhdysvalloissa vahvasti poliittinen väittely. Presidentinvaalikeskustelussa on vakiintunut itsestäänselvyydeksi, että Kiina manipuloi valuuttakurssiaan ja siten vahingoittaa Yhdysvaltain taloutta.

Todellisuus on ekonomistien mukaan monimutkaisempi, sillä Kiinan ja Yhdysvaltain taloudet ovat vahvasti linkittyneitä ja tarvitsevat toisiaan. Kiinan viennistä jopa 60 prosenttia tulee ulkomaisista, esimerkiksi amerikkalaisista, yrityksistä, jotka valmistuttavat tuotteitaan Kiinassa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi