Eläkeyhtiöt sijoittaneet miljardeja salaperäisiin suojarahastoihin

Suomalaisten eläkerahoja sijoitetaan entistä enemmän salaperäisiin sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan pelkästään työeläkeyhtiöt ovat sijoittaneet suojarahastoihin 5,1 miljardia euroa, mikä on 2,1 miljardia edellisvuotta enemmän.

Jos mukaan otetaan työeläkelaitokset, -säätiöt ja -kassat suojarahastoissa oli eläkerahaa viime vuoden lopulla 5,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että kaikesta työeläkerahasta noin 4,5 prosenttia on normaalin valvonnan ulkopuolella.

Työeläkeyhtiöiden suojarahastojen osuus sijoituksista on noussut keskimäärin jo lähes seitsemään prosenttiin viime vuoden lopulla.

Ne antoivat toisille eläkeyhtiöille kuten Ilmariselle ja Varmalle erittäin hyvän tuoton, mutta esimerkiksi Eläke-Tapiolan suojarahasto putosi pakkaselle.

Vakuutusvalvontaviraston tutkimusjohtaja, filosofian tohtori Lasse Koskinen varoittaa, että suojarahastoilla on paljon varjopuolia.

Hänen mukaansa monien rahastojen keskeinen idea on normaalin finanssialan sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella toiminen.

"Ne kuuluvat eräänlaiseen varjopankkien maailmaan ja toimivat monesti veroparatiiseissa", Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa sääntelyn puute mahdollistaa aktiivisen sijoitustoiminnan, jolla pyritään markkinoiden tehottomuuksia hyödyntämällä parempaan tuottoon sekä lisäämään sijoitussalkun hajautusta.

"Toisaalta hedge-rahastojen aktiivisen sijoitustoiminnan kulut ja niiden perimät hyvin korkeat hoitopalkkiot syövät merkittävästi tulosta, erityisesti pitkällä aikajänteellä", hän sanoo.

Koskisen mukaan suojarahastojen raportoiman tuoton ja riskin mittaaminen on ongelmallista: johdannaisia hyödyntävän kaupankäyntitavan takia perinteiset riskimittarit antavat helposti puutteellisen kuvan todellisesta riskistä.

"Akateemisen tutkimuksen mukaan hedge-rahastojen raportoimat korkeat riskiin suhteutetut tuotot selittyvät pääasiassa tuoton mittaamisen vaikeudella, sillä piileviä riskejä jää helposti etukäteen havaitsematta. Näin romahdukset yllättävät", hän sanoo.

Tuore esimerkki on viime vuonna Eurohedge industry award -palkinnon saanut brittiläinen Peloton-suojarahasto, joka lakkautetaan alkuvuonna syntyneiden suurten tappioiden takia.

Myös maailman suurimpiin kuuluvan pääomasijoitusyhtiön Carlylen alainen suojarahasto oli tällä viikolla kaatumassa runsaan kymmenen miljardin euron hoitamattomien velkojensa takia.

Vakavin ongelma liittyy Koskisen mukaan suojarahastojen toimintaan normaalin finanssialan valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella.

"Sääntelykehikko on laadittu sijoittajien suojaksi. Suuri osa suojarahastoista voi kuitenkin ottaa säädeltyihin rahastoihin verrattuna moninkertaisia riskejä ja niiden tiedonantovelvoitteet ovat vähäisiä. Raportointi tähtää usein vain hedge-rahaston markkinoimiseen", Koskinen sanoo.

Suojarahastot perustelevat tiedonantovelvollisuuden vähäisyyttä sillä, että ne salaavat strategiansa. Tämä perustelu on järkevä, mutta tietojen pimittämisestä seuraa vakavia ongelmia.

"Ensinnäkin suojarahaston asiakkaan on hyvin vaikea selvittää mitä ja kuinka paljon riskejä kyseinen hedge-rahasto ottaa. Tämä jättää asiakkaat väärin toimimisen eli operationaalisen riskin armoille", hän sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi