12.10.2008 19:21 | Päivitetty: 12.10.2008 21:58
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet (vas.) Euroopan komission puheenjohtaja Jose-Manuel Barroso, Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ja Luxemburgin pääninisteri Jean-Claude Juncker pitivät tiedotustilaisuudessa kokouksensa jälkeen Pariisissa.
HELSINKI/Pariisi. Euromaat ovat valmiita rahoittamaan maidensa hätään joutuvia pankkeja, Euroopan johtajat sopivat sunnuntaina Pariisissa. Viidentoista euromaan johtajat yrittivät sunnuntaina iltaan asti jatkuneella hätäkokouksella valaa luottamusta markkinoille ennen pörssiviikon alkua.
Päämääränä oli hillitä päivä päivältä pahentunutta kansainvälistä pankkikriisiä.
”Tarkoitus on, että keskiviikkoon mennessä valtiot kertovat, millaisia summia ne käyttävät (pankkien tukemiseksi)”, Belgian valtiovarainministeri Didier Reynders sanoi toimittajille kokoustauon aikana.
Kokouksen päätöslauselman hiomista jatkettiin vielä iltayhdeksältä Suomen aikaa.
”Tavoitteena on, että tieto rauhoittaa markkinoita. Se osoittaa, että euromaat ovat valmiita panostamaan asiaan”, hän sanoi.
Toimittajille näytetyn päätöslauselmaluonnoksen mukaan eurovaltiot lupaavat rahoittaa hätään joutuvia pankkeja, jotta ne eivät ajautuisi konkurssiin. Euromaat lupaavat myös valtiontakauksia pankkienvälisille lainoille.
Lisäksi euromaat joustaisivat kirjanpitosäännöissä, jotta pankkien toimintaedellytykset paranevat.
Yksi pankkikriisin ongelmista on, että pankkien väliset lainamarkkinat ovat hyytyneet, kun pankit eivät luota toistensa maksukykyyn. Vaikka suomalaiset pankit eivät ainakaan toistaiseksi ole vajonneet kriisiin, Suomessakin yleistilanne on murentanut sijoituksia, nostanut lainojen korkoja ja saanut pankit tiukentamaan lainaehtoja.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) totesi jo aiemmin sunnuntaina, että eurooppalaisten pankkien lisäpääomittamiseen hätätilanteessa ei käytetä Suomen valtion eli suomalaisten veronmaksajien rahoja.
Sunnuntai-iltana ei vielä käynyt ilmi, miten euromaiden sopimus mahdollisesti vaikuttaisi suomalaisiin tai Suomessa toimiviin pankkeihin. Vanhasen oli määrä kertoa kokouksen päätöksistä vielä sunnuntaina myöhään illalla.
Päätöslauselmaluonnoksen perusteella euromaat ottavat mallia Britannian viime viikolla julkistamassa paketista hätään joutuneille brittipankeille.
Britannia auttaa maan pankkeja syöttämällä niille jopa yli 60 miljardia euroa pääomaa. Vastineeksi valtio saa osaomistuksen pankeista.
Myös Saksan odotetaan julkaisevan miljardien apupaketin pankeille. Viikonvaihteen saksalaislehtien mukaan Saksa aikoo julkistaa 300-400 miljardin euron miljardin pelastuspaketin hätään joutuneille pankeille.
Ranskan mukaan ranskalaispankit eivät toistaiseksi tarvitse apua.
Euromaiden yhteistyötä on häirinnyt Ranskan ja Saksan erimielisyys tarvittavista toimista. Runsas viikko huhuttiin, että Ranska olisi halunnut 300 miljardin pelastusrahaston euromaille. Ranskalaislehtien mukaan hanke kaatui Saksan vastustukseen.
Lauantaina Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy vakuuttivat toimivansa vastaisuudessa yksissä tuumin ja julkistavansa toimensa yhtä aikaa.
Suomalaisasiantuntijat kiittelivät varovasti kokouksen päätöksiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkmanin mielestä Pariisissa tehty päätös on myönteinen osoitus euroalueen toimintakyvystä, koska nyt on luotu yhtenäinen toimintapa kriisin ratkaisemiseksi.
”Tämä on hyvä ratkaisu, koska uskon sen avaavan rahan tukkumarkkinoita. Valtioiden valmius tehdä vastikkeellisia sijoituksia pankkien pääomiin on perusteltua. Valtiot voivat myös hyötyä pankkiosakkeiden pitkän aikavälin arvonnoususta.”
”On hyvä muistaa, että kuljetaan heikoilla jäillä. Silloin ei ole ihan varma, alkaako jää kestää. Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Pidän mahdollisena, että tämä on käänne markkinoilla”, työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio arvioi.
Erityisen tärkeänä Ritakallio pitää sitä, että valtiot takaavat pankkien markkinaehtoista varainhankintaa. ”Se on tälle markkinalle hyväksi”, Ritakallio sanoo.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi