HS:n kasvuyrityskilpailussa etsitään huomisen menestyjiä

Helsingin Sanomat järjestää kilpailun, jossa etsitään lupaavinta suomalaista kasvuyritystä.

Yritykset on valittu syksyn aikana esikarsinassa, jossa pyysimme pääomasijoittajia ja alan muita tuntijoita nimeämään lupaavimpia suomalaisia innovatiivisia kasvuyrityksiä. Kysely lähti noin 300 vastaajalle. Vastauksia tuli 80.

Kaikkiaan vastaajat mainitsivat 160 eri yritystä, joista kymmenen eniten ääniä saanutta pääsi finaaliin.

Pääomasijoittajat eivät saaneet äänestää omassa salkussaan olevia yrityksiä. Myös pörssilistatut firmat oli suljettu kyselyn ulkopuolelle.

Muuten toimialan tai kasvuvaiheen suhteen ei esitetty rajoituksia.

Siksi olikin aika yllättävää, että lähes kaikki eniten mainintoja saaneet yritykset olivat ohjelmisto- ja tietoliikenneyhtiöitä. Nokia-Suomi on siis yhä tietotekniikkamaa.

Viime aikojen kuumin toimiala maailmalla on ollut ympäristöteknologia eli clean tech sekä bio- ja nanoteknologia. Näillä alueilla toimivat yritykset ovat rohmunneet suurimmat pääomasijoitukset. Tulevaisuuden voittajat -kisan finaaliin nousi silti vain yksi nanoyhtiö.

Trendialoista kyselyn vastauksissa noteerattiin vahvimmin internetin sosiaaliset verkostot eli niin sanotut web 2.0 -palvelut.

Kisassa on mukana eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä. Muutamilla on vuosien toimintahistoria, kymmenien miljoonien liikevaihto ja useampi sata työntekijää. Toisilla taas koko 12 hengen henkilöstö mahtuu samaan valokuvaan eikä liikevaihdosta ole vielä tietoakaan.

Kansainvälisen menestysyrityksen rakentamiseen ei ole mitään valmista reseptiä.

Kasvuyrittäjyys on korostetusti riskibisnestä. Tilastojen mukaan aloittelevista yrityksistä viiden vuoden jälkeen jatkaa toimintaansa vain reilut puolet. Pääomasijoittajan nyrkkisäännön mukaan noin kolmannes sijoituksista menee pieleen.

Toisaalta pääomasijoittaja toivoo, että yksi kymmenestä osoittautuisi menestykseksi eli olisi pääomasijoittajaslangilla sanottu home-run, kunnari.

Kunnari tarkoittaa sitä, että yritys vähintään kymmenkertaistaa arvonsa pääomasijoittajan omistuksessa.

Ja mikäli kyseessä sattuu olemaan megakunnari kuten vaikkapa YouTube, Google tai Skype, sijoitus saattaa palautua monisatakertaisesti.

Sijoittajan kannalta ongelmana on vain löytää se megamenestyjä.

Toivotaan ja uskotaan, että näillä sivuilla esitellyistä kymmenestä yrityksestä ainakin joku kasvaisi todelliseksi globaaliksi voittajayritykseksi. Periaatteessa kaikilla on siihen mahdollisuudet.

Yrityskilpailut ovat aina hieman teennäisiä, sillä eri toimialoilla toimivia yrityksiä on käytännössä mahdotonta vertailla keskenään tai laittaa paremmuusjärjestykseen.

HS:n Tulevaisuuden voittajat -kisan järjestämisen motiivi ei niinkään ole itse kilpailu vaan se, että kisan varjolla on hyvä esitellä joukko kiinnostavia, innovatiivisia yrityksiä, jotka muuten eivät päivittäisessä talousuutisvirrassa nousisi esille.

Toisaalta kasvuyrittäjyys on yhteiskunnallisesti tärkeää. Tietoteknistyvässä ja globalisoituvassa maailmassa suorittavan portaan työ katoaa ulkomaille. Sen tilalle Suomesta pitää löytyä uusia tietointensiivisiä työpaikkoja – jonkunhan täytyy pystyä maksamaan ikääntyvän kansakunnan eläkkeet.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi