Hallitus haluaa eroon korkeakoulujen pääsykokeista jo 2013 mennessä

Hallitus allekirjoitti kuluneella viikolla kehysriihessään opetusministeriön maaliskuun puolivälissä linjaaman tavoitteen: Valtaosa korkeakoulujen pääsykokeista poistuisi vuoteen 2013 mennessä ja osa ehkä jo vuoden 2011 opiskelijavalinnoissa.

Opiskelija saisi vastedes opiskelupaikkansa pääsääntöisesti ylioppilaskokeen tai ammattitutkinnon pisteiden perusteella.

Hallituksen linjauksen taustalla on halu nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin ja siten valmistumista. Pelkona on, että väestön ikääntyessä työvoima ei riitä, jollei opintoja hoideta tiukkaa ja tehokasta tahtia.

Opiskelijavalintoja on haluttu uudistaa kauan. Kritiikkiä on kuulunut muun muassa siitä, että nykyiset pääsykokeet syrjivät ensimmäisen vuoden hakijoita. Heillä ei ole ylioppilaskokeiltaan aikaa lukea yhtä paljon kuin vanhemmilla hakijoilla.

Sekin on suututtanut monia, että esimerkiksi oikeustieteelliseen tiedekuntaan tai lääkäriopiskelijaksi ei käytännössä pääse ilman kallista valmennuskurssia.

Korkeakouluilla ja yliopistoilla on valta päättää opiskelijavalinnoistaan itse. Ne eivät välttämättä ole valmiita luopumaan pääsykokeista, ainakaan kokonaan.

"Kyllä tämä on hyvin radikaali esitys", sanoo Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson.

Hänen mukaansa pääsykokeettomuuden suuntaan on edettävä, mutta ei niin voimakkaasti kuin hallitus visioi.

"Sellainen systeemi, että lähes kaikki valittaisiin vain ylioppilaskirjoitusten perusteella, menee liian pitkälle."

Todennäköistä on, että pääsykokeita järjestetään tulevaisuudessakin joillakin aloilla.

Wilhelmssonin mielestä esimerkiksi lääkäriksi tai opettajaksi pyrittäessä olisi hyvä katsoa muutakin kuin papereita. Sen sijaan aloilla, jotka ovat melko lähellä koulussa opittuja aineita, ylioppilastutkinto voisi olla riittävä. Tällaisia olisivat muun muassa humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat.

Lisää aiheesta Helsingin Sanomissa sunnuntaina.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi