Ilmavoimat haluaisi päättää Hornetin seuraajasta jo seuraavalla vaalikaudella

Jyri Raivio
Helsingin Sanomat

Video: Harvoin nähtyä kuvamateriaalia Hornet-hävittäjän lennolta

Ilmavoimat pitää toivottavana Hornet-kaluston seuraajan valitsemista jo seuraavan vaalikauden aikana eli noin vuoden 2015 tienoilla. Tuolloin Hornet on vasta kolmikymmenvuotisen käyttöikänsä puolivälissä, mutta kaluston valinta ja käyttöönotto on niin pitkä prosessi, että päätökset on syytä tehdä erittäin hyvissä ajoin.

Näin sanoi ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg tiedotustilaisuudessaan Tikkakoskella tiistaina. Lindberg, kokenut Hornet-pilotti itsekin, piti erittäin todennäköisenä, että Hornetin korvaajakin on miehitetty kone, vaikka miehittämättömät ilma-alukset eli ns. UAV-koneet ovatkin nopeasti yleistyneet erilaisissa sodankäynnin tehtävissä. "Eivät miehitetyt taistelukoneet häviä mihinkään tällä vuosisadalla", Lindberg sanoi.

Ilmavoimat sai viimeisen 63:sta Hornetistaan vuonna 2000. Koneille ollaan parhaillaan tekemässä toista miljardia euroa maksavaa päivitystä, jonka yhteydessä niiden käyttöaluetta laajennetaan myös ilmasta-maahan toimintaan eli pommittamiseen. Ilmavoimissa lasketaan nyt, että ensimmäiset Hornetit alkavat poistua rivistä 2025 ja konetyyppi on loppuun lennetty viisi vuotta myöhemmin.

Seuraajaehdokkaistakin on jo jotakin tietoa, tosin vasta brosyyritasoista sellaista. Lindbergin kalvoissa näkyvimmin esiintyi yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35A eli JSF (Joint Strike Fighter).

Se on vasta koelentovaiheessa ja se on joko myyty tai vahvasti ehdolla monien muidenkin maiden uudeksi hävittäjäksi. Norja, Tanska ja Hollanti tekevät lopullisen valinnan JSF:n ja ilmeisesti lähinnä ruotsalaisen Gripenin välillä keväällä, vaikka tarjouskilpailuissa on muutama muukin ehdokas. JSF:n suuri valtti tarjouskilpailuissa on niin kutsuttu häiveominaisuus, jonka ansiosta kone näkyy hyvin huonosti tutkassa.

F-35A:n yksinkertaisin ja Suomen ilmavoimille ilmeisesti sopivin versio maksaa Lindbergin mukaan noin 70 miljoonaa dollaria eli 56 miljoonaa euroa. Hornetien korvaaminen yksi yhteen-periaatteella maksaisi näin "vain" 3,5 miljardia euroa, kun alkuperäisen Hornet-hankinnan hinta oli kolme miljardia.

Näin aikaisessa vaiheessa hinnat ovat kuitenkin vähintäänkin alustavia. Monien mielestä näin aikaisessa vaiheessa koko asiasta on vielä turha puhua.

Lindberg muistuttaa kuitenkin, että Hornet-projekti kesti kymmenen vuotta, eikä uutta konetta saada valittua, ostettua ja käyttöön otettua sen lyhyemmässä ajassa. Näin ollen valinta vuonna 2015 eli ensi vaalikauden lopulla ei suinkaan olisi liian aikainen ajankohta.

Valintaa pitäisi kuitenkin edeltää alustava selvitystyö. Lindbergin mukaan siihen ollaan ilmavoimissa lähivuosien aikana hyvinkin valmiita.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi