Kansalaisjärjestöt häviävät teollisuuden lobbareille

Energia- ja lääketeollisuuden lobbareita pidetään parhaina asioiden taustajunailijoina Euroopan päättäjien ja virkamiesten keskuudessa. Sen sijaan kansalaisjärjestöjä ei pidetä tehokkaina vaikuttajina, ilmenee viestintätoimistojen Pohjoisrannan ja Burson-Marstellerin kyselystä.

Lobbaaminen herättää kuitenkin ristiriitaisia tunteita päättäjien keskuudessa. Peräti 80 prosenttia suomalaisista vastaajista piti läpinäkyvyyden puutetta lobbauksen negatiivisena puolena.

Suomalaisten vastaajien mielestä yritysten toimintaa pidetään kansalaisjärjestöjä läpinäkyvämpänä. Muualla Euroopassa läpinäkyvyyden puutetta ei nähty yhtä suurena ongelmana; näin ajatteli 57 prosenttia vastaajista.

"EU-tyylinen lobbauskulttuuri on Suomessa vielä melko nuorta. Tämän vuoksi yleinen suhtautuminen lobbaukseen voi olla epäluuloista. Erittäin tärkeänä pidetään lobbaajatahon läpinäkyvyyttä suhtautumisessaan käsiteltävään asiaan, samoin kuin mielipiteiden perustumista ensisijaisesti asia-, ei tunnepohjalle. Tässä heijastuu suomalaisen kulttuurin suoruus ja rehellisyys", Pohjoisrannan konsultti Riikka Rantakari arvioi.

Yli 90 prosenttia suomalaisvastaajista piti kansalaisjärjestöjä tehottomina lobbaajina. Vastaajien mukaan järjestöaktiivit perustelevat kantansa liian usein tunteilla faktojen sijasta. Ammattiyhdistykset ja toimialajärjestöt ovat Suomessa vahvassa asemassa. Ne lobbaavat tehokkaasti ja ovat tärkeässä roolissa päätöksenteossa.

Suomalaisviranomaisiin pyrkivät vaikuttamaan toimialoista eniten energia-, maatalous- sekä terveydenhoito- ja lääketeollisuustoimialat. Energia-alaa ja lääketeollisuutta pidetään Euroopassa keskimäärin tehokkaimpina lobbaajina.Suomalaiset arvostavat yhä perinteisiä tiedotusvälineitä tiedonlähteinään päätöksenteossa muita Euroopan maita enemmän.

Kyselyyn osallistui yli 500 poliittista päättäjää 15 Euroopan maasta ja Brysselin EU-toimielimistä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi