Kaupat: Ruuan hinnannousun hullu vuosi ei toistu

Viimevuotinen ruokakaupan hintaralli ei toistu tänä vuonna, vaikka joidenkin elintarvikkeiden hintoja on nostettu vuoden alussa, kaupan edustajat uskovat.

Monet elintarvikkeet kallistuivat viime vuonna niin meillä kuin muuallakin kaksinumeroisin luvuin. Maitotuotteet kallistuivat neljänneksen ja esimerkiksi vehnäjauhot jopa 44 prosenttia, mutta siitä hinnat ovat syksyn mittaan laskeneet.

Suomen Lähikaupan tuotehallinnasta vastaava johtaja Jussi Tolvanen arvioi, että pastojen ja riisien tapaiset tuontituotteet ovat jopa halventuneet viime syksystä, kun raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet.

Sen sijaan liha- ja leipomotuotteissa on yhä enemmän hinnankorotuspaineita kuin maitotuotteissa, arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen.

SOK:n ketjuohjauksesta ja hankinnoista vastaava johtaja Risto Pyykönen huomauttaa, että kevään hintatasoa ei tiedä vielä kukaan.

Pyykönen arvioi, että S-ryhmän päivittäistavarakaupassa hinnankorotukset saattavat olla kokonaisuutena ehkä puolet ostovoiman noususta.

Veronmaksajien keskusliiton maanantaina julkaiseman laskelman mukaan työssä käyvien palkansaajien ostovoima kasvaa tänä vuonna vuosikymmenen ennätystahtia eli 4,6 prosenttia palkankorotusten, veroalen ja inflaation hidastumisen ansiosta.

Tarkkoja hintatietoja ei mikään kaupparyhmä halua kilpailusyistä antaa. Sen sijaan elintarviketeollisuus on kertonut auliisti hinnankorotuspaineeksi jopa 12 prosenttia, sillä se on kauppaan nähden myyjäpuolella. Noin koviin hinnankorotuksiin ei nykyisessä taantumassa usko juuri kukaan.

Tähän mennessä esimerkiksi panimot ovat nostaneet oluiden, lonkeroiden ja siidereiden hintoja kymmenisen prosenttia, mutta suuri osa siitä on eduskunnan alkoholiveron korotuksen ansiota.

Sen sijaan tuoretuotteista hedelmien ja vihannesten hinnat ovat jopa laskeneet viime vuoden hyvien satojen ansiosta. Tomaattien hinnat putosivat viime vuonna nelisen prosenttia.

SOK:n Pyykösen mukaan viime vuosi oli oma lukunsa. "Ei sellaista tänä vuonna nähdä, eivätkä kaikki hinnat muutu nytkään. Kun meillä on 13 000 päivittäistavara-artikkelia kaupassa, ei niitä kaikkia käydä läpi."

Kuluttajahintoja nostivat viime vuonna niin Suomessa kuin muuallakin samat tekijät: energian hinta, jalostetut elintarvikkeet ja palvelut.

Ruuan hinnan nousun syinä olivat energian hinnannousun lisäksi kehnot sadot vähän kaikkialla, lannoitteiden ja kuljetuksen hinnannousu, ylituotannon vähentäminen, maissin, kasviöljyn, soijan ja vehnän käyttö biopolttoaineeksi sekä lihan ja maitotuotteiden lisääntynyt kulutus kehittyvissä maissa.

Myös sijoittajat pelailivat ruuan raaka-aineilla siinä missä muillakin tavaroilla.

Kaupan neuvottelurytmi tavarantoimittajien kanssa on tasannut hintaheilahteluja molempiin suuntiin. Kun muualla hinnat alkoivat kivuta jo alkuvuodesta, Suomessa vasta syyskesällä. "Suomalainen kuluttaja tienasi siinä", SOK:n Pyykönen sanoo.

Hintoja ja valikoimia on perinteisesti muutettu tammi-, touko- ja syyskuussa, mutta parin viime vuoden aikana kaupan ja teollisuuden hintaneuvottelut ovat tihentyneet. Kun ennen maidon hinta lyötiin kiinni kerran vuodessa, nyt siitäkin neuvotellaan neljän kuukauden välein.

Eri tuoteryhmin neuvotteluissa on menty eri tahteihin: joissakin otetaan hinta pöydälle harvemmin, joissain useammin, Jussi Tolvanen kertoo. Poikkeuksia ovat hedelmät ja vihannekset, joiden hinta voi vaihdella melkein päivittäin.

Saksalaisketju Lidl kertoo käyvänsä neuvottelut täysin irrallaan suomalaisesta käytännöstä niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin tavarantoimittajien kanssa. Hinnoittelupäätökset tehdään aina tuotekohtaisesti, ja vallitseva kilpailutilanne ja maailmanmarkkinahinnat määrittelevät tuotteen hinnan, toimitusjohtaja Antti Tiitola kertoi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi