Keskuspankit työnsivät markkinoille miljardikaupalla dollariluottoja

Keskuspankit kaikkialla maailmassa joutuivat työntämään pankkijärjestelmiinsä miljardikaupalla lyhytaikaista luottoa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain valtiovarainministerin Henry Paulsonin 700 miljardin dollarin roskapankkisuunnitelma oli kaatunut maan kongressissa Paulsonin omien puoluetovereiden vastustukseen.

Ennen pankkikriisiä keskuspankit rahoittivat omia pankkejaan yli yön-luototuksella vain omissa valuutoissaan. Nyt tilanne on muuttunut. Pankkijärjestelmät tarvitsevat dollareita, jotta pankit pystyisivät hoitamaan asiakkaidensa asioita eivätkä pankit nykyoloissa lainaa toisilleen ainakaan dollareita muuten kuin erittäin korkeilla koroilla.

Pankit pitävät omista rahoistaan entistä tiukemmin kiinni juuri nyt, koska kolmas vuosineljännes päättyy ensi viikolla ja kirjat sen osalta pannaan kiinni. Niissä kirjoissa halutaan pitää mahdollisimman paljon varallisuutta.

Perjantaiaamuna Sveitsin keskuspankki lainasi maansa pankeille yhdeksän miljardia dollaria. Euroalueen EKP seurasi perässä 35 miljardilla. Bank of England tarjosi 30 miljardia dollaria ja jopa Australian keskuspankki oli ensimmäistä kertaa markkinoilla dollarimääräisellä luototuksella.

Sen mahdollisti viime viikolla Yhdysvaltain keskuspankin kanssa tehty sopimus, jonka perusteella dollarit tulevat Fedistä. Samanlaisen sopimuksen teki myös Ruotsin keskuspankki.

Korot pankkien välisillä lainamarkkinoilla ovat erittäin korkealla. Kolmeksi kuukaudeksi otettavan dollariluoton niin kutsuttu Libor-korko Lontoossa lähenteli 3,8 prosenttia. Se oli korkein luku sitten viime tammikuun.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi