Korhonen: Kunta-alan naisille 3,5 miljardia lisää

Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhonen mielestä hallituksen on lunastettava lupauksensa naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamisesta.

Korhonen esittää tasapalkkaohjelmaa, jossa julkisen sektorin hoiva-, sosiaali- ja opetusalan palkkoja nostetaan 500 eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana.

"Yksimielisyys palkkatasa-arvon edistämisestä on olemassa. Hallitusohjelman kirjaus on selkeä ja pääministeri on ilmoittanut, että palkankorotukset tältä osin (tasa-arvotupo) koskevat naisvaltaisia aloja. Valtiontalouden kehyksissä on varattu tähän myös rahaa. Ei kai kukaan irtisanoudu tavoitteista, jotka on jo asetettu", Korhonen sanoo.

Ohjelman myötä naisten ja miesten palkkaerot siirtyisivät historiaan vuoteen 2017 mennessä. Valtiolle ohjelma maksaisi 3,5 miljardia euroa, joista Korhosen laskujen mukaan reilu miljardi palaisi takaisin verotuloina. Hänen mielestään rahat ohjelmaan löytyvät, jos hallitus niin päättää.

"Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen veronkevennykset ovat yli viisi miljardia euroa. Vuodesta 1995 veroja on kevennetty kymmenen miljardia. Se on selvä merkki, että jos halutaan vaikuttaa, pelivaraa on. Kysymys kuuluu, halutaanko palkkaeroihin puuttua. Ei politiikkaa voi vierittää kenellekään muulle."

Valtionvarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen ei tyrmää Korhosen esittämää ohjelmaa suoralta kädeltä, mutta muistuttaa taloudellisista realiteeteista.

"Huhtikuussa hallitusohjelmassa ja toukokuussa budjetin kehysriihessä lyötiin lukkoon vaalikauden menoraamit vuoteen 2011 saakka. Niiden pohjalta ei ole varaa mihinkään merkittäviin uusiin menonlisäyksiin, vaan raamit ovat hyvin ahtaat."

Mäkisen mielestä kyse on ennen kaikkea poliittisesta päätöksestä: halutaanko naisvaltaisia alojen palkkakehitystä tukea ja etsitäänkö siihen rahat.

"Summat ovat isoja, mutta periaate on tietysti tärkeä. Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdonmuodostuksesta, eli halutaanko siirtää rahat jostain toisesta kohteesta. Sekin on äärimmäisen vaikeaa."

Keskimääräistä korkeammat palkankorotukset hoito-, sosiaali- ja opetusalalla voisivat nostaa paineita lihavampiin tilipusseihin myös muilla aloilla.

"Palkankorotusten tason pitäisi yleisesti olla kilpailukykyä turvaava. Jotkut muut siis tinkisivät, sillä yleisesti palkankorotusten taso ei voi olla selkeästi korkeampi kuin kilpailukykyasema antaa myöten", Mäkinen sanoo.

Korhosen ehdotus tasa-arvo-ohjelmasta saa varovaista kannatusta kokoomukselta ja Sdp:ltä.

"Korhosen esitys on hyvin samanlainen kuin kokoomuksen esittämä tasa-arvotupo. Eli siinä mielessä malli kelpaa meille oikein hyvin", sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen.

Tasapalkkaohjelman hintalappu sen sijaan hirvittää Tujusta.

"Onko ajatus realistinen, riippuu tietysti siitä, kuinka pitkän ajan kuluessa valtionapua palkankorotuksiin maksettaisiin. Kyse on valtavan isoista summista, eikä missään ole mitään rahakasoja, josta voidaan alkaa lapioida", Tujunen sanoo.

Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma pitää Korhosen ehdotusta oikean suuntaisena. Hän haluaa kuitenkin nähdä konkreettisen tasapalkkaohjelman.

"Kyllä Sdp antaa täyden tuen suunnitelmille, joilla tuetaan naisvaltaisten alojen palkkojen korotuksia. Toivon, että Korhosen puheet jalostetaan luvuiksi ja konkreettiseksi ohjelmaksi. Sitten voimme ottaa tarkemmin kantaa suunnitelmiin", Heinäluoma sanoo.

Heinäluoman mielestä valtiontaloudessa on pelivaraa samapalkkaisuuden toteuttamiseen. Kyse on hänen mielestään arvovalinnoista sekä kyvystä kerätä veroeuroja ja pitää yllä vahvaa talouskasvua.

"Hallitus tosin horjui jo ensimmäisellä rastilla, kun tulopoliittinen kokonaisratkaisu kaatui. Se tekee palkkatasa-arvon edistämisestä entistä haastavampaa. Kokoomuksella on kuitenkin kovat paineet lunastaa tasa-arvotuposta antamansa lupaukset", Heinäluoma sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi