Kreikka otettiin jäseneksi euroon virheellisten tilastojen perusteella

Ministeri myönsi Kreikan ylittäneen sallitun budjettivajeen

BRYSSEL. Kreikka pääsi liittymään euroon virheellisten talouslukujen perusteella, maan valtiovarainministeri Georgios Alogoskoufis ja EU:n talousasioista vastaava komissaari Joaquin Almunia sanoivat maanantaina.

Rahaliiton jäsenyyden yksi ehto on, että julkisen talouden alijäämä on vähemmän kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Ennen liittymistään euroon vuonna 2001 Kreikka toimitti EU:lle tilastoja, joiden mukaan sen alijäämä olisi jäänyt selvästi kolmen prosentin rajan alle. Nyt on käynyt ilmi, että alijäämä on ollut seitsemän viime vuoden ajan jatkuvasti yli kolme prosenttia.

EU:n tilastoviraston Eurostatin edustajat kävivät viime viikolla Ateenassa tutkimassa tilastoja. EU:n komissio esitteli selvityksen tulokset euroalueen valtiovarainministerille heidän kokoontuessaan Brysseliin myöhään maanantai-iltana.

"Ne osoittavat, että Kreikka oli kolmen prosentin yläpuolella koko ajanjakson 1997-2003", Almunia kertoi lehdistötilaisuudessa maanantai-iltana.

Myös Kreikan valtiovarainministeri myönsi, että todellinen vaje oli yli kolme prosenttia, kun EU teki päätöksen maan ottamisesta rahaliittoon.

Kreikkalaisen talouslehden Naftemborikin mukaan Eurostatin tarkastuksissa on selvinnyt, että Kreikan vaje oli 3,38 prosenttia vuonna 1999.

Alun perin Kreikka oli ilmoittanut vajeeksi vain 1,8 prosenttia. Vuosi 1999 oli viimeinen, jonka perusteella rahaliittokelpoisuutta arvioitiin.

Almunia vakuutti kuitenkin, että Kreikan jäsenyyttä rahaliitossa ei voida peruuttaa huolimatta siitä, että se se päätettiin väärin perustein.

"Se tehtiin parhaiden silloin käytettävissä olevien tietojen perusteella. -- Päätöstä ei kyseenalaisteta", hän sanoi.

Almunian mukaan vasta uusi komissio päättää, ehdottaako se jäsenmaille rangaistuksien määräämistä Kreikalle väärien tilastojen takia.

Euroalueen valtiovarainministerit päässevät pohtimaan asiaa aikaisintaan ensi kuussa. Almunia sanoi, että hän aikoo suositella uudelle komissiolle rangaistusten esittämistä.

Rangaistusten määräämiseen vaikuttanee se, arvioivatko jäsenmaat Kreikan johtaneen unionia harhaan tahallisesti vai tahattomasti.

Rangaistuskeinoina on ollut esillä muun muassa Kreikan rakennerahastoista saaman tuen jäädyttäminen tai sakot.

Syynä Kreikan tilastojen häränpyllylle on muun muassa se, että puolustusvoimien hankintoja on kirjattu menojen sijaan usealle vuodelle jakaantuviksi sijoituksiksi.

Kreikan hallitus on syyttänyt tilastoinnin virheistä edellistä vasemmistohallitusta. Valta vaihtui Kreikassa viime keväänä, kun pitkään hallinnut sosialistien Pasok-puolue hävisi vaalit ja valtaan nousi oikeistolainen Uusi demokratia -puolue.

Eurostat tutki viimeksi erityisesti Kreikan vuosien 1997-1999 talouslukuja.

Jo aiemmin on käynyt ilmi, että sen julkisen talouden alijäämä on ylittänyt kolme prosenttia koko 2000-luvun ajan. Tämäkin kuitenkin selvisi vasta tarkastusten jälkeen.

Syyskuussa esimerkiksi viime vuoden todelliseksi vajeeksi paljastui 4,6 prosenttia. Kreikka oli aiemmin kertonut alijäämän olevan vain 1,7 prosenttia.

Kuluvana vuonna alijäämän ennustetaan kohoavan peräti 5,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Euroalueen valtiovarainministerit jatkavat tänään tiistaina kokoustaan yhdessä koko EU:n talousministerien kanssa.

Ministerien asialistalla on hanke uudistaa euron turvaksi solmittua kasvu- ja vakaussopimusta, joka asettaa muun muassa kolmen prosentin vajerajan.

Komissio on ehdottanut sopimuksen höllentämistä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi