Kullan ahnehdinta nostaa jalometallin hintaa pilviin

Kaikki haluavat nyt kultaa. Kulta on kallistunut jo kymmenen vuotta peräjälkeen.

Sijoittajia kulta on perinteisesti kiinnostanut silloin, kun taloudella menee heikosti. Sijoittajat kutsuvat kultaa turvasatamaksi.

Kullan hinnan nousun taustalla on useita tekijöitä: kaivosyhtiöt ymmärsivät 2000-luvun alussa, että koko tuotantoa ei kannata myydä pitkillä kauppasopimuksilla etukäteen.

Keskuspankit oppivat, että niiden kaikkien ei kannata myydä massiivisia kultavarantojaan samaan aikaan, vaan sopia kaupoista yhdessä. Tarjonta supistui - kulta kallistui.

Sen jälkeen hintaa ovat nostaneet kriisit, kun pankkeja kaatui, valtiot ajautuivat velkaongelmiin ja pitkästä nousukaudesta tuli taantuma.

Suursijoittajat ryhtyivät myös keinottelemaan kullalla, kuten George Soros, yksi maailman tunnetuimmista sijoittajista, jota on syytetty Aasian valuuttakriisin aiheuttamisesta 1990-luvulla. Tiettävästi Sorosin rahastoilla on 16 tonnia kultaa.

Maailmantalouden kehitystä on juuri nyt poikkeuksellisen vaikea arvioida. Epävarmuus merkitsee, että kulta kallistuu: Unssin hinta on noussut vuodessa yli 30 prosenttia. Perjantaina kullasta maksettiin 1 241 dollaria eli noin 962 euroa unssilta. Yksi unssi on 31 grammaa.

Suomen Pankin markkina-analyytikko Eija Salavirta kertoo monien asiantuntijoiden veikkaavan, että tänä vuonna menee rikki 1 500 dollarin raja.

Kulta voi myös halventua rajusti, jos Soros ja kumppanit päättävät yhtäkkiä myydä.

Lue kultakaupasta lisää Helsingin Sanomien taloussivuilta maanantaina.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi