Kunnat vaativat asfalttikartellista 100 miljoonan vahingonkorvauksia

Rakennusyhtiö Lemminkäiseltä ja sen kilpailijoilta vaaditaan Helsingin käräjäoikeudessa 53 miljoonan euron vahingonkorvauksia asfalttikartellista. Korkojen kanssa vahingonkorvausvaatimukset nousevat karkeasti arvioiden 100 miljoonaan euroon. Lemminkäisen osuus vaadituista vahingonkorvauksista on korkoineen yli 50 miljoonaa euroa.

Haastehakemuksen vahingonkorvauksista on jättänyt Helsingin käräjäoikeuteen 16 kuntaa ja Tiehallinto.

Rakennusyhtiöiden hinta- ja tarjouskartelli toimi asfalttitöissä eri puolilla Suomea toukokuusta 1994 helmikuuhun 2002. Kilpailuviraston mielestä kyseessä oli koko maan kattava kartelli.

Osa haastehakemuksista koskee asfalttitöitä, joissa kilpailuasioita ratkova markkinaoikeus ei löytänyt näyttöä kilpailunrajoituslain rikkomisesta.

Markkinaoikeus päätti joulukuussa 2007, että näyttöä koko maan kattavasta kuntien ja yksityisten ostamien töiden kartellista ei ollut. Tuomioistuin tuomitsi rakennusyhtiöt kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä vain tietyillä alueilla. Lisäksi se pienensi merkittävästi Kilpailuviraston vaatimia seuraamusmaksuja.

Kilpailuvirasto ja rakennusyhtiöt valittivat markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka tekee päätöksen asiassa todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella. Super Asfaltti ja Asfalttiliitto tyytyivät markkinaoikeuden ratkaisuun.

Erillinen vahingonkorvausprosessi aloitetaan käräjäoikeudessa vasta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen. Kunnat ovat jättäneet haastehakemuksia jo nyt estääkseen kanneoikeuden vanhenemisen.

Kilpailuvirasto vaatii Lemminkäiselle, NCC Roadsille, Rudus Asfaltille, SA-Capitalille, Skanska Asfaltille, Super Asfaltille ja nykyisin NCC Roadsiin kuuluvalle Valtatielle korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteensä 97 miljoonan euron seuraamusmaksuja eli sakkoja hinta- ja tarjouskartellista.

Suurimmat sakot, 68 miljoonaa euroa, virasto vaatii Lemminkäiselle. Kilpailuviraston vaatimus on sama kuin jo markkinaoikeudelle esitetty.

Rakennusyhtiöiden mielestä hinta- ja tarjouskartellia ei missään vaiheessa ollutkaan. Lemminkäinen ei tosin ole valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen markkinaoikeuden ratkaisusta, joka koskee kartellia tiehallinnon tilaamista asfalttitöistä 1999–2000 ja tietyin osin kuntatöitä.

Jos korkein hallinto-oikeus päättää, että asfalttikartelli oli valtakunnallinen, on todennäköistä, että kymmenet muutkin kunnat vaativat rakennusyhtiöiltä vahingonkorvauksia.

On myös mahdollista, että ne kunnat, jotka eivät vielä ole nostaneet kannetta, menettävät kanneoikeuden, mikäli niiden katsotaan olevan kilpailunrajoituslain tarkoittamia elinkeinonharjoittajia.

Kuntaliiton lakimiehen Pirkka-Petri Lebedeffin mielestä tämä on kuitenkin epätodennäköistä. Teiden ja katujen ylläpitäminen on kuntien laissa määrätty tehtävä. Sen takia kunnat asfalttitöiden tilaajina eivät ole välttämättä lain tarkoittamia elinkeinonharjoittajia.

Lebedeff painottaa, että kunnat voivat hakea asfalttiyhtiöiden kartellin takia vahingonkorvauksia muidenkin kuin kilpailunrajoituslain vahingonkorvaussäännöksen perusteella.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi