Kuntosali Lontoossa toimii Robin Hood -periaatteella

LONTOO. "Kello on vasta 11, mutta on jo aika paljon väkeä. Käyttöasteemme on korkeampi kuin monilla muilla", kehaisee Greenwich Leisure Limitedin (GLL) toimitusjohtaja Mark Sesnan itälontoolaisessa kuntokeskuksessa.

Sesnanin johtama GLL on yksi Britannian menestyneimmistä yhteiskunnallisista yrityksistä. Se vastaa yli 60 kuntokeskuksen toiminnasta suur-Lontoon alueella. Sen ydinaluetta ovat köyhät ja etnisesti kirjavat kaupunginosat.

Yhtiön liikevaihto on noin 72 miljoonaa puntaa vuodessa. Se työllistää 1 400 vakituista ja noin 3 000 osa-aikaista, kuten uimaopettajia ja tanssitunnin vetäjiä.

GLL syntyi 1990-luvun alussa, kun konservatiivihallitus patisti kuntia tuottamaan kuntopalvelut kannattavasti. Vaihtoehtona oli kuntokeskusten yksityistäminen.

Kaupalliset ketjut eivät olleet innostuneita köyhästä Itä-Lontoosta, eikä Greenwichin paikallishallinto keksinyt keinoja, miten toiminnasta saataisiin kannattavaa.

"Päätimme perustaa organisaation, joka ei tavoittele voittoa, ja joka olisi joustavampi työkalu julkisten palveluiden tuottamiseen", Sesnan sanoo.

Tuohon aikaan Britanniassa ei vielä tunnettu sanaa yhteiskunnallinen yritys.

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä selvittäneen Suomen Lontoon-instituutin mukaan niitä on nyt jo 55 000. Kirjavaan joukkoon luetaan muun muassa osuuskunnat, yhteisölliset säätiöt, sosiaaliset yritykset ja sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavat yritykset. Myös yhtiömuotoja on useita. Esimerkiksi GLL on henkilökunnan omistama yritys.

Britanniassa yhteiskunnalliset yritykset eivät saa jakaa voittoa omistajilleen, vaan niiden tulee investoida voittonsa liiketoimintaan tai yhteiseen hyvään.

Silti ne monilla aloilla kilpailevat voittoa tavoittelevien yhtiöiden kanssa.

"Meillä on julkisen sektorin arvomaailma, mutta yksityisen yrityksen ketteryys. Voimme lainata, investoida, olla luovempi, ja toimia laajemmin kuin viranomaiset", Sesnan sanoo.

GLL tavoittelee viiden prosentin vuotuista ylijäämää. Yhtiö on velaton, ja siirtää koko ajan kassavirrasta rahaa sivuun investointeja varten.

"Yhteinen hyvä on tuotto! Raha on vain väline sen saavuttamiseen."

Yhteiskunnalliset yritykset saavat Britanniassa veroetuja. Sesnanin mukaan GLL:n veroetu on vuodessa noin kolme miljoonaa puntaa. Siitä eivät kaupalliset yritykset pidä.

"Sanon kilpailijoille, että saatte ihan saman edun, jos ette ota firmasta voittoa ulos."

Veroedun takia GLL voi tuottaa myös tappiollisia kuntopalveluita. Kuntosalikortit hinnoitellaan "Robin Hood -periaatteella" eli vähävaraiset pääsevät puoleen hintaan.

Yhtiö pyrkii myös palkkaamaan ja kouluttamaan syrjäytyneitä nuoria.

Sesnanin mielestä on paljon liiketoiminnan aloja, joilla yhteiskunnalliset yritykset tuottaisivat kaupallisia paremman lopputuloksen. Esimerkiksi kuntien yksityistämissä kotihoivapalveluissa on ollut ongelmia.

"Ainoa tapa tehdä voittoa on leikata palvelun kuluja. Kun leikkaat kuluja, leikkaat pois palvelun. Et halua, että äitiäsi hoitaa ihminen, joka on halvin, vaan se, joka tekee parhaan työn", Sesnan sanoo.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys kiinnostaa myös idealisteja, joilla ei ole ymmärrystä liiketoiminnasta. "Tämän pitää olla bisnes. Jos et saa liiketoimintamallia toimimaan, homma on syytä unohtaa."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi