Kurssilasku söi miljoonia Espoon sähkörahastosta

Espoon kaupunginvaltuutettujen taannoinen päätös luopua kokonaan omasta sähköyhtiöstä on osoittautunut kehnoksi liiketoimeksi.

Myynnistä saatujen varojen sijoitustuotto on painunut miinukselle, ja samaan aikaan naapurikuntien omistamat sähköyhtiöt takovat ennätyksellisiä voittoja.

Espoo luopui omasta sähköyhtiöstä monessa vaiheessa. Vuoden 2006 lopulla se joutui puolipakolla myymään loppuosan yhtiöstä Fortumille ja sai kauppahintana 365 miljoonaa euroa.

Kaupunki päätti tehdä tästä rahamäärästä rahaston, jonka varoja hoitamaan valittiin kuusi ammattimaista salkunhoitajaa. Tavoitteena oli osake- ja korkomarkkinoilla päästä vuosittain kuuden prosentin tuottoon.

Sovittiin, että salkkua kasvatetaan kuuden vuoden ajan, ja vuonna 2012 valtuusto päättää, ryhdytäänkö tuottovaroja käyttämään ja mihin tarkoitukseen. Alustavasti kaavailtiin, että varat menisivät peruspalveluihin ja maanhankintaan.

Sovittiin, ettei pääomaan kosketa missään tapauksessa.

"365 miljoonan euron on säilyttävä myös jälkipolville. Siksi olemme valinneet maailman parhaat salkunhoitajat", evästi kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen 2006 lokakuussa.

Salkunhoitajat ovat itsenäisiä, mutta he saavat raamiohjeet kaupunginhallitukselta. Sijoittamistyyli noudattelee työeläkeyhtiöitä, jotka pyrkivät tasaiseen tuottoon, mutta välttäen liian suurta riskinottoa.

Espoon sähkösalkun ensimmäinen puolitoista vuotta on ollut ankea. Viime vuonna työeläkeyhtiöt pääsivät vielä runsaan viiden prosentin tuottoon, mutta varovaisen osakepainotuksen vuoksi Espoon salkku tuotti vain 0,13 prosenttia eli noin puoli miljoonaa euroa.

Tämän vuoden alkupuoli on ollut vielä heikompaa. Salkku on painunut viisi prosenttia miinukselle, mikä on enemmän kuin suurimmilla eläkeyhtiöillä. Sääntöjen mukaan Espoon salkun varoja ei saa sijoittaa kiinteistöihin, jotka ovat tel-yhtiöillä alkuvuonna tasoittaneet tulosta.

"Tulosta ei voi kehua, mutta se on suunnilleen samaa tasoa kuin muilla vastaavilla sijoittajilla. Kuuden prosentin keskimääräisestä vuotuisesta tuottotavoitteesta ei ole syytä tinkiä", sanoo Espoon rahoitusjohtaja Reijo Tuori.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi