Lehtomäki: Ilmastorahan löytäminen ei ole kivutonta

Elina Kervinen
Helsingin Sanomat

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) ei pidä EU:n komission arvioimaa ilmastolaskua suurena.

Komissio esitti viime torstaina julkistamassaan laskelmassa, että päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kehitysmaissa maksaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä 100 miljardia euroa globaalisti.

Oletus perustuu siihen, että Kööpenhaminassa vuoden lopussa syntyy laaja kansainvälinen ilmastosopu.

Suomen maksuosuudesta ei ole vielä virallisia laskelmia. Esimerkiksi ympäristöministeriössä on maalailtu EU:n lukujen pohjalta 100 miljoonan euron summaa. Haarukka sen ympärillä on suuri.

Lopulliseen lukuun vaikuttaa muun muassa se, kuinka suurista päästövähennyksistä lopulta sovitaan ja miten taakka päätetään EU:n sisäisesti jakaa.

"On silti muistettava, että Suomen budjetissa tulee näkymään kansainvälisen rahoituksen lisäksi omien toimenpiteidemme vaikutukset, eli kokonaissumma on suurempi", Lehtomäki sanoo.

Ministeri toteaa, ettei muutaman sadan miljoonan löytäminen ole kivutonta. Sen osoittivat syksyn budjettitalkoot ja elvytysrahan keruu.

Lehtomäki uskoo, että uusia rahoituslähteitä tarvitaan budjetista saatavien varojen lisäksi.

EU:n laskelmissa teollisuusmaiden vuosittainen maksupotti olisi 22–50 miljardia euroa ja EU:n osuus tästä 2–15 miljardia vuosittain vuoteen 2020 päästäessä. 20–40 prosenttia kuluista katettaisiin kehitysmaissa itse julkisista ja yksityisistä varoista.

Kehitysyhteistyöjärjestöt kansainvälisesti ovat pelänneet, että ilmastorahat teollisuusmaissa ovat jatkossa pois kehitysyhteistyöhön osoitettavista varoista. Lehtomäki ei olisi tästä huolissaan.

"Kansainväliset keskustelut lähtevät siitä, että tämä on kokonaan uutta rahoitusta", hän sanoo.

Lehtomäki painottaa silti, että kehitysyhteistyö ja ilmastoponnistelut ovat monissa tapauksissa vaikeasti erotettavissa.

Maksutaakkaa on alustavasti ajateltu jaettavan teollisuusmaiden kesken bkt:n ja päästömäärien perusteella.

Suomen päästöt ovat raskaan teollisuuden ansiosta henkeä kohden suuret, minkä on arveltu nostavan Suomen osuutta.

Lehtomäen mukaan tämä ei näillä näkymin vaikuttaisi Suomen maksutaakkaan merkittävästi.

Näin kävisi vasta, jos päästöjä painotettaisiin kriteereissä huomattavasti nyt ajateltua enemmän.

Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi