Leipäjonot alkaneet jälleen venyä

Toimeentulotuen ostovoima on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes viisi prosenttia, kun samaan aikaan ansiotulojen ostovoima on kasvanut yli 29 prosenttia.

Etuuksien varassa eläviin iskee erityisesti ruuan kallistuminen, sillä vähätuloisilla ruokaan käytetty osuus menoista on isompi kuin keskituloisilla. Keskimäärin ruuan osuus kulutusmenoista on runsaat kymmenen prosenttia. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on arvioinut, että ruuan hinta nousee tämän vuoden aikana vielä seitsemän prosenttia. Tammikuussa ruuan hinta nousi keskimäärin viisi prosenttia joulukuuhun verrattuna.

Toimeentulotukinormi määrittelee minimisumman, jonka pitäisi riittää elämiseen. Ravintomenojen osuudeksi on laskettu 49 prosenttia. Loppu kuluu vaatteisiin, hygieniaan ja matkoihin.

Hintojen kallistumisen vuoksi esimerkiksi yksinäisen ihmisen toimeentulotuen perusosaa on tälle vuodelle korotutettu kympillä 389,40 eurosta 399,10 euroon kuukaudessa.

Ainakaan Helsingin tai Tampereen sosiaalitoimessa ei ole vielä huomattu, että tuki ei riittäisi ruokaan.

"Se voi silti olla pinnan alla oleva ilmiö", arvelee Helsingin kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen.

Sen sijaan leipäjonoissa muutos näkyy jo.

Herttoniemen seurakunnan ruuanjaossa on tänä vuonna käynyt 700–900 ihmistä, kun ennen vuodenvaihdetta kävijöitä oli 650 per jako.

"Etenkin yksinasujat tarvitsevat lisäapua, kaksi köyhää vielä jotenkin nitkuttaa. Kävijät ovat päälle nelikymppisiä, nuoria ei juuri näy. Ja maahanmuuttajia on paljon", kertoo vapaaehtoinen projektijohtaja Sinikka Backman.

Hurstin säätiön ruokajaossa käyntimäärät ovat kaksinkertaistuneet parin viime viikon aikana. Nyt kävijöitä on 1 000–1 300 per jako.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi