Luksusmuoti syntyy laittomissa hikipajoissa Italiassa

FIRENZE. Kiinalaismies säntää karkuun takaovesta, kun Firenzen poliisi marssii sisään kaupungin laitamilla sijaitsevaan varastoon. Ompelimoksi muutetussa hallissa parikymmentä kiinalaista ompelee Chanelin, Burberryn ja Max Maran käsilaukkuja – loput tehtaan työntekijöistä nukkuvat ja odottavat yövuoron alkamista hallin kattoon rakennetuissa nukkumakopeissa.

Poliisin rutiinitarkastuksessa käy ilmi, että tehtaan 28 kiinalaisesta työntekijästä 18 on laittomasti maassa. He asuvat tehtaassa.

Tuhannen euron käsilaukku valmistuu täällä muutamalla kymmenellä eurolla.

Poliisikierros Firenzen periferian tehdashalleihin jatkuu, ja vain hikipajoissa valmistettavien luksustuotteiden nimet vaihtuvat: Louis Vuitton, Dolce&Gabbana, Prada, Richmond, Ferragamo, Montblanc, Dior ja monta muuta.

Tapahtumat ovat otteita Italiassa toukokuussa esitetystä tutkivan journalismin tv-ohjelmasta nimeltä Report. Poliisin kanssa yhteistyössä kerätyn aineiston lisäksi toimittaja Sabrina Giannini tekeytyi muotitalojen alihankkijaksi ja dokumentoi vaatteisiin piilotetulla kameralla luksusmuodin tuotantoketjun varjopuolia ympäri Italiaa.

Reportin mukaan laittoman ja järjestäytymättömän työvoiman hyväksikäyttö on yleinen käytäntö luksusmuotituotteiden valmistuksessa Italiassa. Kiinalaisen työvoiman rooli kasvaa, mutta myös italialaisia hikipajoja on paljon esimerkiksi Napolissa. Työolot ovat epäinhimilliset, kun liimat, liuottimet, ruokailupisteet ja saniteettitilat kilpailevat tilasta ahtaissa tehtaissa. Laittomien työntekijöiden nukkumakoppeja piilotellaan tarkastuksien pelossa väliseinien ja hyllyjen taakse.

Firenzen vieressä olevan Praton kaupungin poliisijohtaja Andrea Pasquinelli vahvistaa ilmiön Helsingin Sanomille.

"Laittoman työvoiman hyväksikäyttö on ollut valmisvaatteiden parissa jo pitkään yleistä, mutta viime vuosina siitä on tullut osa myös luksusmuodin tuotantoketjua. Muotitalot sortuvat tekopyhyyteen, koska ne suorittavat alihankkijoilleen laatutarkastuksia, mutta eivät välitä laittomuuksista", Pasquinelli sanoo.

Tuotantoketju toimii siten, että muotitalot suunnittelevat ja tekevät mallikappaleet, mutta ostavat tuotteiden varsinaisen valmistuksen alihankkijoilta. Ensimmäinen alihankkija on yleensä italialainen, joka ostaa osan tai koko muotitalon tilauksen edellyttämän työn esimerkiksi kiinalaiselta valmistajalta. Tuotantoketjun alimmilla portailla työn hinta on niin alhainen, että siihen pystyy ainoastaan järjestäytymätön ja laiton työvoima.

Esimerkiksi perinteisellä italialaisella kenkäteollisuusalueella Venetsian maakunnassa kiinalaisten yritysten määrä on seitsemässä vuodessa kasvanut 36:sta noin 400:aan. Report-ohjelmassa näytetään, kuinka kiinalaisnaiset lastaavat henkilöauton peräkonttiin viimeistelyompelua ja pohjan kiinnitystä vailla olevia Louis Vuittonin kenkiä kenkätehtaan pihassa Riviera del Brentan kaupungissa.

Yksi naisista kertoo hakeneensa tehtaasta viimeisen seitsemän vuoden ajan joka päivä noin 150 kenkäparia. Työn hinnaksi nainen ilmoittaa 20 euroa kenkäparilta. Se on noin puolet siitä, mitä saman työn teettäminen laillisesti toimivalla italialaisyrittäjällä maksaisi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi