Maineeltaan paha laki

Yhteistoimintalaki eli laki yhteistoiminnasta yrityksissä on saanut irtisanomislain maineen. Näinä aikoina ei tarvitse ihmetellä mistä syystä.

Yt-laki kattaa yrityksen toiminnassa paljon muutakin kuin pelkästään irtisanomisten menettelytapoja. Työnantajalla on velvollisuus neuvotella ennen päätöksentekoa työntekijöiden kanssa kaikista niistä suunnitelmista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan. Esimerkiksi jos tuotantoprosessia muutetaan ja henkilöstön työtehtävät sen takia muuttuvat.

Työnantajan pitää lisäksi antaa henkilöstön edustajille erinäisiä tietoja muun muassa yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Laki laajennettiin koskemaan 20–29 työntekijän yrityksiä tämän vuoden alusta.

Lain luetuin osa koskee työvoiman vähennystä "taloudellisin tai tuotannollisin perustein". Menettelyä käytetään, jos henkilöstöä irtisanotaan, lomautetaan tai osa-aikaistetaan.

Prosessi alkaa työnantajan neuvotteluesityksellä vähintään viisi päivää ennen varsinaisten yt-neuvottelujen alkamista. Neuvotteluesityksessä pitää kertoa aiottujen toimenpiteiden perusteet, alustava arvio henkilöstövähennysten määrästä, irtisanottavien valinnan perusteista ja ajasta, jolloin vähennykset toteutetaan. Samat tiedot pitää toimittaa myös työvoimatoimistoon.

Neuvotteluissa etsitään irtisanomisille ja lomautuksille vaihtoehtoja, esimerkiksi eläkeratkaisuja ja irtisanottaville koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia.

Vaadittava neuvotteluaika riippuu yrityksen koosta ja siitä, kuinka monen henkilön vähennykseen yritys pyrkii sekä kuinka pitkistä lomautuksista puhutaan. Lievemmissä tapauksissa neuvotteluaika on vähintään kaksi viikkoa, rankemmissa vähintään kuusi viikkoa.

Alle kymmenen henkilön vähentämisessä prosessi on työnantajalle helpompi.

Kun neuvottelut on käyty, viimeinen sana on työnantajalla. Neuvotella siis pitää, mutta sopia ei tarvitse, vaikka sopuun pitää pyrkiä.

Vähennettävän väen määrä pitää toki kertoa työntekijöille. Tästä syystä ammattiliitot ovat moittineet neuvottelumenettelyä kuolleeksi kirjaimeksi, jolla ei ole käytännön merkitystä.

Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Viime viikolla Outokumpu ilmoitti yt-neuvottelujen päätteeksi, ettei sen tarvitsekaan lomauttaa ketään. Säästöt saatiin aikaan muun muassa luopumalla viikonloppuvuoroista.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi