Metso vähentää lähes joka kolmannen paperikonetyöpaikan

Konepajakonserni Metso käynnistää ensi viikolla laajat yt-neuvottelut kotimaassaan Suomessa. Paperiteollisuutta palvelevissa yksiköissä neuvotellaan 4 700 henkilön kanssa 900–1 200 työpaikan vähentämisestä. Lisäksi neuvotellaan kaivos- ja maanrakennuskoneita tekevän Metso Minerals-yksikön koko henkilöstön kanssa 1 200 työpaikan kohtalosta.

Näillä kahdella suurella prosessilla on kuitenkin yksi suuri ero: paperi- ja massakoneita valmistavat yksiköt neuvottelevat työpaikkojen pysyvästä vähentämisestä. Kaivos- ja maanrakennuspuolella aiotaan vähentää "vain" 200 työpaikkaa. Loput leikkaukset ovat lomautuksia.

Metso-konsernin johto kertoi vähennyksistä maanantaina tiedotustilaisuudessa. Se henki syvää pessimismiä yhtiön yhden tukijalan eli paperi- ja massakoneiden valmistuksen kohtalosta Suomessa.

"Me vastaamme näin pysyvästi heikentyneeseen kysyntään, jotta pystyisimme turvaamaan lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn. Ilman sitä ei tule uusia kauppoja", toimitusjohtaja Jorma Eloranta sanoi.

Metsossa arvioidaan, että investoinnit uusiin paperi- ja massateollisuuden valmistuslinjoihin vähentyvät kolmanneksella verrattuna vuosien 2004-2008 tasoon. Ja mikä Metson suomalaisten työntekijöiden kannalta pahinta: kysyntä romahtaa Suomessa tehtyjen suurten, suorituskykyisten koneiden perinteisillä markkina-alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

"Yli puolet uusista koneista on mennyt Kiinaan, jossa myös huoltotarve kasvaa koko ajan. Eikä huoltoa voida tehdä etätyönä", Eloranta sanoi ja arveli, että työntekijämäärä Kiinassa saattaa hyvinkin kasvaa.

Laajat yt-neuvottelut kirpaisevat Suomessa hyvin laajalti. Tuotantoa tai huoltobisnestä on yhdeksällä paikkakunnalla, joissa työskentelee yhteensä 3 800 metsolaista. Heistä puolet on Jyväskylässä ja tuhat Järvenpäässä.

Yhtiön Paperit-liiketoimintalinjan johtaja Hannu Mälkiä ei eritellyt vähennystarpeita eri paikkakunnilla, koska prosessiin voi liittyä myös pienten toimipaikkojen yhdistämisiä. Se tuo lisäjännitystä esimerkiksi Hollolaan, Ouluun, Tampereelle, Inkeroisiin ja Varkauteen, joissa on muutamien kymmenien työntekijöiden toimipisteitä. Turussa yt-prosessiin joutuu 400 ja Valkeakoskella 350 Metson paperikoneentekijää.

Metso arvioi Mälkiän mukaan säästävänsä näillä toimenpiteillä vuodessa 40–50 miljoonaa euroa. Prosessilla on kiire, sillä poikkeuksellisen suuret pysyvät työvoiman vähennykset aiotaan sopia yt-neuvotteluissa jo ensi kuun loppuun mennessä ja kustannussäästöjen arvioidaan toteutuvan täysimääräisesti jo ensi vuoden alusta lähtien.

Osa säästöistä tulee automaatio-bisneksen leikkauksista. Yli puolet sen liiketoiminnasta liittyy massa- ja paperiteollisuuteen. Suurimmat toimipaikat ovat Helsingissä ja jo muutenkin kovasti kolhitussa Kajaanissa.

Automaation 830 työntekijästä vähennetään 90–130, joko pysyvästi tai laajemman porukan lomautuksilla. Paperi- ja automaatio-liiketoimintojen yt-neuvottelujen alaisissa toimipaikoissa työskentelee yhteensä 4 696 työntekijää.

Kaivos- ja maanrakennusteknologian puolellakin yt-neuvotteluihin joutuu koko henkilöstö eli 1 200 henkeä Helsingissä ja Tampereella. Työnantaja pyrkii eripituisiin lomautuksiin ja 200 työntekijän pysyvään vähentämiseen.

Näitä leikkauksia on jo vaikeampi ymmärtää. Lähes kaikkialla maailmassa hallitukset nimittäin valmistelevat jättimäisiä elvytyspaketteja, joiden olennaisimpia osia ovat suuret infrastruktuurihankkeet. Lähivuosina kiveä murskataan ennen näkemättömiä määriä.

Sen myöntää toki Elorantakin. Hänen mukaansa ongelma on ajoitus. Toistaiseksi elvytyspaketit eivät ole näkyneet maanrakennustyömailla, mutta "toiveikkaita ollaan", Eloranta sanoi.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi