Mistä riskilisät kertovat?

Aluksi pitää korostaa yhtä seikkaa: ei ole mitään merkkiä siitä, että islantilaisia pankkeja kuten Kaupthingia tai Glitniriä uhkaisi vararikko.

Luottojohdannaisten eli credit default swappien (CDS) hintatiedoista lasketut riskilisät eivät kerro, kuinka vakavaraisia islantilaiset pankit ovat.

Ne kertovat vain sen, minkä kokoisiksi rahoitusmarkkinat arvioivat islantilaispankkien riskit sijoittajan kannalta.

Jos pankilla ei ole tarvetta lainata rahaa sijoittajilta, pankki voi toimia normaalisti piittaamatta siitä, mitä rahoitusmarkkinoilla siitä ajatellaan.

Esimerkiksi Kaupthing ilmoitti marraskuussa, että sillä on riittävästi rahoitusta 600 päiväksi, eli sen ei periaatteessa tarvitse lainata rahaa markkinoilta liki kahteen vuoteen.

Glitnir puolestaan lähtee oman ilmoituksensa mukaan siitä, että sillä on koko ajan varallisuutta maksaa pois seuraavan puolen vuoden aikana erääntyvät velat.

Samoin pitää muistaa, että markkinoilla eletään nyt poikkeuksellisia aikoja. Islantilaisten pankkien ohella myös monien muiden yritysten lainojen riskilisät ovat kasvaneet paljon, vaikka yritysten rahoitusasemassa ei ole tapahtunut näkyviä muutoksia.

Mutta asian voi ajatella myös näin. Luottojohdannaisten riskilisät kertovat nyt, että isot kansainväliset sijoittajat ovat valmiita lainaamaan rahaa Kaupthingille noin kahdeksan prosentin ja Glitnirille noin seitsemän prosentin korolla.

Samaan aikaan Kaupthing ja Glitnir tekevät yksityisasiakkaille talletustarjouksia, joissa ne pyytävät yksityisasiakkaita lainaamaan rahaa Kaupthingille ja Glitnirille viiden prosentin korolla.

Pankit siis yrittivät ostaa yksityisasiakkailta rahaa halvemmalla kuin vertaisiltaan isoilta sijoittajilta.

Yksityisasiakkaan sijoitus Kaupthingiin ja Glitniriin on riskitön aina talletussuojan ylärajaan eli 25 000 euroon asti.

Siitä ylöspäin sijoittaja voi menettää kaiken, jos talletuspankki tekee vararikon.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi