Nobel-tason myytinmurtaja hämmensi ekonomistit

JYVÄSKYLÄ. Arizonan valtionyliopiston professori Edward Prescott sai yhdessä norjalaisen Finn Kydlandin kanssa 2004 Ruotsin keskuspankin Alfred Nobelin kunniaksi jakaman taloustieteen palkinnon, jota ekonomistit kutsuvat taloustieteen Nobeliksi.

Keskiviikkoiltana Prescott esitelmöi sankalle suomalaiselle kuulijajoukolle Jyväskylässä taloustieteen perinteisillä kesäpäivillä.

Harmaapukuisen herrasmiehen hiljaisella äänellä, lähes mutisten, Prescott piti tunnin esityksen Yhdysvaltain talouden nykytilasta ja sen vaikutuksista maailmantalouteen.

Esitys sai kuulijoilta ristiriitaisen vastaanoton.

"Hieno esitys, aikamme ongelmat pantiin hienosti tieteelliseen kehykseen", intoili alan professori.

"Aika yllättäviä tulkintoja", pohti nuori tutkija.

"Ihan pösilöä koko esitys", paukutti varttuneempi tutkija.

Vastaanotto oli hämmentynyt, koska Prescottin esitelmän sisältö yllätti. Nobelisti nimittäin kuittasi myyteiksi muun muassa väitteet Yhdysvaltain nykyisestä taantumasta (sitä ei olekaan), amerikkalaisten alhaisesta säästämisasteesta (kansallisvarallisuus suhteessa tuloihin on pikemminkin kasvanut viime vuosina) ja dollarin arvon loputtomasta laskukierteestä.

Uutta monelle oli myös nobelistin käsitys USA:n valtionvelasta. Sen virallinen määrä on 30 prosenttia bkt:sta, mutta jos mukaan otetaan eläke- ja sairausvakuutusvastuut, liittovaltion velvoitteet ovat yli kaksinkertaiset bkt:hin verrattuna.

Se on Prescottin mielestä parahultainen määrä maksimoimaan uusien työmarkkinoille tulijoiden hyvinvointi. Lisäksi valtionvelka ei edes ole suurempi kuin tulevien eläkeläisten eläkesäästöistä aikanaan perittävä vero.

Samat teemat toistuivat Helsingin Sanomien haastattelussa. Siinä Prescott paljasti myös avoimesti poliittisen näkemyksensä.

"Republikaanien ehdokas John McCain olisi vakaa valinta, mutta jos demokraattien Barack Obama valitaan presidentiksi, ja jos hän toteuttaa kampanjalupauksiaan, Yhdysvaltain politiikka muuttuu siirtolais- ja globalisaatiovastaiseksi ja verot nousevat. Tämä kaikki kuulostaa ihan Herbert Hooverin ajoilta", Prescott sanoi.

Hoover oli suuren lama-ajan eli vuosien 1929–33 presidentti. Hän on yhä punainen vaate oikeistolaisille.

Prescott arvioi kuitenkin Obaman olevan vahvoilla. "Äänestäjät haluavat muutosta."

Prescott esitti käyrän, joka on kunniaksi laajalti kritisoiduille nykyisille vallanpitäjille. George W. Bushin presidenttiaikana Yhdysvaltain tuottavuus on kasvanut selkeästi Eurooppaa nopeammin. Siksi Prescott lisäsi myyttien listaansa myös väitteen, jonka mukaan Eurooppa olisi ohittamassa talouskehityksessä Yhdysvallat.

Niin ei hänen mukaansa ole, ja syitä on muitakin. "Euroopalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata marginaaliveroasteitaan. Se ei edes vähentäisi verotuloja", Prescott sanoi.

Sama koskee hänen mukaansa myös Suomea, jolle Prescott suositteli veroalen lisäksi panostuksia tuottavuuteen, teknologiakoulutukseen ja joustaviin työmarkkinoihin. "Älkää maksako ihmisille siitä, että he eivät tee työtä. Olkaa kuin tanskalaiset, sveitsiläiset ja amerikkalaiset", Prescott neuvoi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi