Nokia käy kauppaa Turkmenistanin diktatuurihallinnon kanssa

Matkapuhelinyhtiö Nokialla on liiketoimia pahamaineisessa Keski-Aasian diktatuurissa Turkmenistanissa. Yhtiö rikkoo omia eettisiä ohjeitaan tekemällä yhteistyötä kovaotteisen diktatuurihallinnon kanssa.

Nokia lupaa yhteiskuntavastuuraportissaan ottavansa ihmisoikeudet huomioon kaikissa liiketoimintaansa liittyvissä päätöksissä ja toimintatavoissa.

Turkmenistanissa maan johdon raskaat ihmisoikeusloukkaukset ovat arkipäivää. Maan liike-elämä toimii keskusjohdon tiukassa valvonnassa. Asiantuntijat sanovat, että kauppa Turkmenistanissa ei ole mahdollista ilman yhteistyötä hallituksen kanssa.

Helmikuun alussa Nokian konserniyhtiö Nokia Siemens Networks (NSN) solmi yhdeksän miljoonan dollarin sopimuksen verkkolaitekaupasta Turkmenistanin valtion teleoperaattorin Altyn Asyrin kanssa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat jo vuosia raportoineet Turkmenistanin johdon sekaantumisesta raskaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Se ei ole estänyt Nokiaa eikä verkkoyhtiö NSN:ää myymästä tuotteitaan sinne ja tekemästä yhteistyötä diktatuurin kanssa.

"Turkmenistan ei ole kansainvälisen yhteisön eikä Euroopan unionin kauppasaarrossa. Tästä kaupasta järjestettiin avoin tarjouskilpailu", NSN:stä perustellaan kauppaa. Myös emoyhtiö Nokia perustelee kauppaa Turkmenistanissa sillä, että maa ei ole kauppasaarrossa.

Turkmenistan on pitkälti ulkomaalaisilta yrityksiltä suljettu valtio. Koko liike-elämä on maassa täysin keskusjohdon hallinnassa.

Entinen parlamentin jäsen, Ruotsissa turvapaikan suojassa elävä Holmurad Sojunov korostaa, että liiketoiminta Turkmenistanissa onnistuu vain veljeilemällä maan johdon eli viime kädessä diktaattori Gurbanguly Berdymuhamedovin kanssa.

"Se edellyttää myös lahjusten maksamista", Sojunov sanoo.

Suomen Keski-Aasian kiertävä suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljunen tunnistaa samoja ongelmia maan hallinnossa.

"Turkmenistanissa yritysten on pakko tehdä yhteistyötä maan hallinnon kanssa, joka on hyvin pitkälle presidenttijohtoinen. Merkkejä maan avautumisesta pitkällä tähtäyksellä on onneksi näkyvissä", Kiljunen arvioi.

Suurlähettiläs Kiljunen korostaa EU:n kovistelevan maata ihmisoikeuskysymyksistä, vaikka se ei lehtien otsikoissa näy.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi