Nokian tietovuotoepäily lain taustalla

 Sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttaminen käynnistettiin liikenne- ja viestintäministeriössä neljä vuotta sitten. Lisänimen urkintalaki ehdotus sai siksi, että työnantajalle ehdotettiin oikeutta tarkkailla työntekijöidensä luottamuksellisen viestinnän piiriin kuuluvia sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja. Useat oikeustieteen professorit ovat alusta saakka arvostelleet ankarasti hallituksen esitystä.

Lex Nokiaksi lakia kutsutaan siksi, että lakia ryhdyttiin muuttamaan pitkälti matkapuhelinvalmistaja Nokian vaatimuksesta. Tärkeä sysäys lain muuttamiselle oli Nokian alkuvuonna 2005 tekemä rikosilmoitus epäilemästään tietovuodosta kilpailijalleen Huaweille.

Kesällä 2006 Nokia pyysi keskusrikospoliisia keskeyttämään esitutkinnan, koska tunnistamistiedoilla ei pystytty hankkimaan konkreettista näyttöä tutkinnan kohteena olevasta rikoksesta eli yrityssalaisuuden rikkomisesta. Nokia on myös ilmoittanut, että sille ei aiheutunut epäillystä tietovuodosta taloudellista haittaa.

Tunnistamistiedot rinnastetaan usein kirjekuoren osoitetietoihin. Niillä on yhtä vahva oikeudellinen suoja. Molempien suoja perustuu rikoslain yksityisyyden suojaamista koskeviin säännöksiin ja niiden rikkomisesta säädettyihin rangaistuksiin. Kumpienkin tietojen paljastaminen on kielletty. Kielto koskee kaikkia, jotka saavat tiedot syystä tai toisesta. Kirjekuoren osoitetietojen ja sähköpostin tunnistamistietojen kerääminen voisi muodostaa lainvastaisen henkilörekisterin.

Oikeus luottamukselliseen viestintään on perustuslain mukaan loukkaamaton perusoikeus.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi