Oikeusoppineet: Lex Nokia rikkoo perustuslakia

 Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteen asiantuntijat pitävät hallituksen esitystä sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi perustuslain vastaisena.

Laissa hallitus esittää, että työnantaja saisi oikeuden tarkkailla ja käsitellä työntekijöiden sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja estääkseen yrityssalaisuuksien vuotamisen. Jos eduskunta hyväksyy Lex Nokian nimellä tunnetun lakiesityksen, työnantaja saa poliisia suuremmat oikeudet. Poliisi ei pääse käsiksi tunnistamistietoihin, jos epäilynä on yrityssalaisuuden rikkominen.

Perustuslakivaliokunta päätti viime viikolla, että laki ei ole perustuslainvastainen eli se voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

"Nokia selätti Suomen perustuslain. Talouselämän vaikutusvalta ja mahti sanelivat tämän lakiesityksen. Kansalaisten perusoikeudet jäivät toiseksi", sanoo lausunnonantajista Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Helsingin Sanomat kysyi asiaa kaikilta perustuslakivaliokunnan käyttämältä kahdeksalta oikeustieteen asiantuntijalta. Heistä yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori kieltäytyi vastaamasta. Kirjallisessa lausunnossaan perustuslakivaliokunnalle Tuori esittää tarkennuksia ja muutoksia lakiesitykseen.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen ihmettelee perustuslakivaliokunnan tapaa ohittaa asiantuntijoiden näkemykset.

"Laki olisi pitänyt käsitellä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se ei ole myöskään riittävän selkeä, mikä jättää työnantajalle liikaa liikkumavaraa. Asiantuntijalausuntojen näkemykset on perustuslakivaliokunnan lausunnossa sivuutettu", Kemppinen sanoo.

Oikeusoppineista useat epäilevät, että sähköpostin tunnistamistietojen tarkkailulla ei pystytä estämään yrityssalaisuuksien vuotamista.

Perustuslakivaliokunta lähtee lausunnossa siitä, että yrityssalaisuuksien liiketaloudellinen merkitys on niin suuri, että sillä perusteella voidaan perusoikeuksia rajoittaa.

"Nyt heikennetään selvästi yhteydenpidon perustuslaillista suojaa. Esityksessä puututaan merkittävällä tavalla keskeisiin perusoikeuksiin ja yksilönoikeuksiin perusteella, jota minä en hyväksy", sanoo Joensuun yliopiston julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolainen.

Pakkokeinolain nojalla poliisi voi saada tuomioistuimelta luvan teletunnistietojen käyttöön, jos epäillystä rikoksesta säädettävä enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Yrityssalaisuuden rikkomisesta enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.

"Ydinongelma on, että työnantaja päättäisi itse, milloin kyse on yrityssalaisuuksista ja mikä on perusteltu syy epäillä tietovuotoa. Työantajan toimivaltuudet olisivat yksinkertaisesti liian laajat. Ongelmallista on myös, että työnantajalla ei olisi minkäänlaista lupamenettelyä, kuten viranomaisella on", sanoo Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.

Perustuslain mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi