Oikeusoppineet tyrmäävät sähköpostien urkinnan

Oikeusoppineet arvostelevat ankarasti hallituksen esitystä sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi.

Urkintalaiksi ja lex Nokiaksi kutsuttu lainmuutos antaisi yrityksille oikeuden seurata työntekijöidensä sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja, joita ovat esimerkiksi viestin vastaanottaja, liitetiedoston muoto sekä lähetysaika.

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Veli-Pekka Viljasen mielestä laki-esityksessä painotetaan aivan liikaa työnantajan oikeuksia.

"Yrityssalaisuuden suoja on saanut esityksessä huomattavan suuren painoarvon suhteessa yksityisyyden suojaan kuuluvaan luottamukselliseen viestintään", Viljanen sanoo.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on Viljasen kanssa samaa mieltä.

"Kyse on klassisesta punnintatilanteesta: onko perusoikeuksiin kuuluva viestinnän luottamuksellisuus painavampaa kuin perustuslaissa mainittu yksityisen omaisuuden suoja ja elinkeinovapaus, joihin yrityssalaisuudet kytkeytyvät vain etäisesti."

Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) puolusti torstaina kiivasta vastustusta herättänyttä lakiesitystä. Hänen mielestään lakia pitää tarkastella kokonaisuutena. Yksittäiset kohdat voivat näyttää irrallaan huonoilta.

Helsingin Sanomien haastattelemat oikeusoppineet ovat yksimielisiä siitä, että lakia on valmistelu pitkälti yritysten tarpeisiin ja niiden painostuksesta. Tunnistamistietojen hyöty työnantajalle on myös kyseenalainen. "Rikosoikeudellisesti tunnistamistiedoista saatava tieto ei sellaisenaan riitä näytöksi yrityssalaisuuden suojan rikkomisesta", Viljanen sanoo.

Vaasan yliopiston oikeustieteen professori Asko Lehtonen pitää koko lakiesitystä turhana, koska sillä ei hänen mielestään pystytä todellisuudessa estämään yrityssalaisuuksien vuotamista.

"Ihmis- ja perusoikeuksia halutaan supistaa perusteettomasti. Liikesalaisuuksia ei todellisuudessa välitetä sähköpostilla", hän toteaa.

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen arvelee, että sähköpostia suurempi uhka yrityksille ovat muistitikkujen ja liitetiedostojen mukana leviävät vakoiluohjelmat, jotka kopioivat ja levittävät liikesalaisuuksia käyttäjän huomaamatta.

Sähköpostin tunnistamistietojen lisäksi työnantajalle annettaisiin oikeus kieltää omistamansa tietoverkon, tietokoneen tai palvelimen luvaton käyttö. Se tarkoittaa sellaista käyttöä, joka heikentää työnantajan tietoverkon toimivuutta.

Työntekijällä olisi edelleenkin oikeus maksaa laskujaan verkkopankissa ja käyttää internetiä työnantajan laitteilla vapaasti.

Tuomas Ojanen muistuttaa, että myös Eurooppa-oikeudessa yksityisyyden suojaa ja viestinnän luottamuksellisuutta käsitellään hyvin samalla tavalla kuin Suomen perustuslaissa.

"Sähköinen viestintä ja tunnistamistiedot ovat luottamuksellisia, vaikka ne lähtisivät työnantajan koneelta tai verkosta", Ojanen sanoo.

Lakiesityksessä työnantajan ei tarvitse pyytää keneltäkään lupaa sähköpostiliikenteen seuraamiseen tai tietoverkon luvattoman käytön tarkkailuun. Työnantajalta ei myöskään edellytetä syytä epäillä yrityssalaisuuksien vuotamista vaan tarkkailu voidaan aloittaa työnantajan yhteistoimintamenettelyssä tekemän ilmoituksen jälkeen.

Oikeusoppineiden mielestä työnantaja saisi lakiesityksessä poliisia suuremmat toimivaltuudet. Vastaavien tunnistamistietojen hankkimiseksi poliisin pitää hakea lupa tuomioistuimelta, jos sillä on syytä epäillä rikosta.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää voimakkaan valvontavallan yksityistämistä viranomaistoiminnan ulkopuolelle erittäin huolestuttavana. "Tämän lakiesityksen pontimena on todennäköisesti puhtaasti taloudelliset intressit ja niiden suojelu. Niille annettaisiin selvä etusija suhteessa yksityiselämän ja yksityisyyden suojaan. "

Lakia valmisteltaessa sähköpostin tunnistamistiedot on rinnastettu kirjekuoren osoitetietoihin, jotka ovat postia käsittelevien henkilöiden näkyvillä.

"Yritys ei saa myöskään seurata sitä, kenelle työntekijät kirjekuoria lähettävät. Jos tällaisten tietojen kerääminen olisi systemaattista, tiedoista syntyisi laiton henkilörekisteri", Lehtonen sanoo.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi