Paperilaskuista luopuminen voisi säästää 400 miljoonaa euroa laskutuskuluja

Kirjekuorissa kuluttajille lähetettävistä laskuista aiheutuu vuosittain valtavat kulut.

"Jos kaikki kuluttajat Suomessa käyttäisivät sähköisiä laskuja, laskuttajien kustannussäästö voisi olla vuositasolla 400 miljoonaa euroa", sanoo Euroopan komission sähköisen laskutuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Bo Harald.

Harald uskoo, että laskuttajien säästöt näkyisivät lopulta myös kuluttajahinnoissa.

Ottamalla vastaan vain sähköisiä laskuja suoraan verkkopankkiin kuluttajat voisivat vähentää paperinkulutusta, kirjeiden kuljettamisesta aiheutuvaa päästöjä ja välttyä pitkien viitenumeroiden naputtamiselta.

"Yli viidennes verkkopankin käyttäjistä on Suomessa halukkaita käyttämään verkkolaskuja. Noin 15 prosenttia heistä käyttää niitä", arvioi johtaja Kaija Erjanti Finanssialan keskusliitosta. Esimerkiksi Norjassa kuluttajista noin 40 prosenttia hoitaa maksuliikenteensä ilman paperilaskuja.

Sähköisten laskujen osuus kuluttajien maksuliikenteessä on Suomessa yllättävän alhainen, vaikka lähes 70 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista maksaa laskunsa jo internetissä. Suomessa kuluttajille lähetetään vuosittain noin 250 miljoonaa laskua.

Haraldin mielestä sähköiseen laskutukseen siirtyminen ei aiheuta lisäkuluja laskuttajalle eikä laskun vastaanottajalle.

Suurlaskuttajat teettävät paperilaskuja alihankkijoilla. Laskutustiedot lähetetään sähköisessä muodossa alihankkijalle, joka tulostaa ne paperille ja sujauttaa kirjekuoreen. Lopuksi laskun vastaanottaja naputtelee paperilaskun tiedot verkkopankissa takaisin sähköiseen muotoon ja hyväksyy laskun.

"En ole keksinyt vielä yhtäkään älyllistä perustetta paperilaskun puolustukseksi", Harald huokaa.

Harald on ollut 1980-luvulta saakka kehittämässä sähköistä pankkijärjestelmää, ensiksi SYP:ssä, sitten varatoimitusjohtajana entisessä Meritassa sekä Nordeassa, nykyisin johdon neuvonantajana tietotekniikan palveluyhtiö Tietoenatorissa.

Suomessa verkkolaskujen etuja ja helppoutta on rummutettu pian kymmenen vuotta. Haraldin mielestä yritysten välisessä maksuliikenteessä paperilaskuista on jo hyvä valmius luopua, koska noin 100 000 yritystä on tehnyt sähköisen laskutussopimuksen.

"Norjassa ja Ruotsissa pankkien ja yritysten välinen yhteistyö sähköisessä maksamisessa ei onnistunut aluksi yhtä hyvin kuin Suomessa. Siksi ideaa lähdettiin näissä maissa kehittämään ensiksi kuluttajille. Suomessa kuluttajat unohdettiin vuosiksi", Harald arvioi.

Sähköisen laskutuksen yleistymistä on hidastanut sekin, että kuluttajien verkkolaskuttajista on ollut pulaa.

Norjassa kuluttajia pakotetaan sähköisiin laskuihin ylimääräisillä maksuilla. Jos laskun vastaanottaja haluaa välttämättä saada laskunsa kirjekuoressa postilaatikkoonsa, voi hän joutua maksamaan jopa 5–10 euron maksun.

Suomessa teleoperaattori TeliaSonera alkaa huhtikuun alusta lähtien periä paperilla toimitetuista laajakaistalaskuista yhden euron maksua.

"Norjan malli vahvistaa sen, että ainoastaan kepillä kuluttajat voidaan pakottaa toimimaan oman etunsa mukaisesti", Harald sanoo.

Keppiä Harald näpäytti kuluttajien sormille ensi kerran vuonna 1983 silloisessa Suomen Yhdyspankissa.

"50 pennin lisämaksu shekillä maksamiseen pudotti shekkimaksujen määrän lähes nollaan yhdessä yössä."

Euroopan komissio on nyt tosissaan ajamassa sähköistä laskutusta yritysten väliseen maksuliikenteeseen kaikissa jäsenmaissa. Jos siinä onnistutaan yhtä hyvin kuin mihin Suomessa on nykyisin valmius, kustannussäästöt vuositasolla voisivat olla 240 miljoonaa euroa.

Kuluttajien paperilaskujen muuttaminen sähköisiksi kaikkialla Euroopassa merkitsisi vielä kymmenien miljardien eurojen lisäsäästöjä – ympäristön säästämisestä puhumattakaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi