Perlos aikoo irtisanoa jopa 1 200 työntekijää Suomen-tehtailta

Kännykänkuorien valmistaja on menettänyt asemiaan Nokian alihankintaketjussa
Pohjois-Karjalasta lähtee jopa 1200 työpaikkaa

Matkapuhelimiin kuoria ja mekaniikkaa valmistava Perlos suunnittelee tuotannon lopettamista Suomessa kokonaan. Valtaosan liikevaihdostaan Nokialta saava Perlos aloitti maanantaina 1400:aa työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena on vähentää peräti 1200 työpaikkaa, joista valtaosa lähtee yhtiön tehtailta Kontiolahdelta ja Joensuusta.

Perloksella on Suomessa yhteensä noin 1600 työntekijää.

Irtisanomiset ovat jatkoa Perloksen jo vuosia jatkuneille vaikeuksille Suomessa. Yhtiö on kahden viime vuoden aikana lopettanut yli tuhat työpaikkaa. Samaan aikaan Perlos on rakentanut uusia tehtaita Kiinaan ja Intiaan, jonne matkapuhelintuotannon painopiste on siirtynyt. Työntekijöistä jo yli puolet on Aasiassa.

Toimitusjohtaja Matti Virtasen mukaan Suomen-tehtaiden kysyntä on heikentynyt dramaattisesti viime vuoden lopulla. Vielä viime vuonna yhtiön noin 670 miljoonan euron liikevaihdosta vajaa kolmannes tuli Suomesta.

"Suomen-toiminnot uhkasivat painua tappiollisiksi tänä vuonna. Perloksen kustannusrakenne on liikevaihtotasoon nähden liian raskas eikä kannattavuus ole tyydyttävällä tasolla", Virtanen perusteli.

Vantaalla sijaitsevan pääkonttorin on Virtasen mukaan tarkoitus jäädä Suomeen tuotannon loppumisesta huolimatta.

Perlos ennakoi, että sen tämän vuoden liikevaihto jää neljänneksen viime vuotta pienemmäksi. Kymmenisen prosenttia selittyy taiwanilaisen BenQ:n päätöksellä ajaa Euroopan-toimintonsa konkurssiin. Yhtiö oli Perlokselle tärkeä asiakas. Virtasen mukaan Perlos on kuitenkin myös menettänyt asemiaan Nokiassa.

"Kyllä tästä voi päätellä, että meidän markkinaosuutemme Nokian tuotannossa on heikentynyt. Intian ja Kiinan uusien tehtaiden valmistuminen kesän aikana kuitenkin parantaa meidän asemiamme huomattavasti", Virtanen sanoi.

Analyytikkoarvioiden mukaan jopa 90 prosenttia Perloksen liikevaihdosta tulee Nokialta.

Perloksen maanantaina julkistama saneerausohjelma ei koske yksin Suomea. Väkeä saa lähteä yhteensä 4000 henkeä eli lähes kolmannes nykyisistä työntekijöistä. Tehostaminen koskee Virtasen mukaan kaikkia yksiköitä joka puolella maailmaan. "Myös Aasiassa", hän sanoo.

Euroopassa Perloksella on Suomen lisäksi tehdas Unkarissa, joka joutuu niin ikään kovalle kulukuurille, vaikka sen kysyntätilanne on hyvä.

Perlos on kärsinyt erityisesti Euroopassa Nokian keskihintaisten puhelinten odotettua heikommasta kysynnästä.

"Tämä näkyi Perloksen tuloksessa jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös kilpailu kuorivalmistajien välillä on kovaa. Saksalainen Balda sanoi jo viime vuoden puolella, että Euroopassa kilpailu on veristä", Okon analyytikko Hannu Rauhala sanoo.

Alihankkijoiden tilanne riippuu paljon siitä, miten niiden tekemät puhelinmallit sattuvat myymään. Perlokselle on ilmeisesti osunut sellaisia malleja, joiden kysyntä on takkuillut.

Kalliimman hintaluokan puhelimissa Perlos ei ole pärjännyt muista syistä. Nokian Salon-tehtaalla käytetään paljon Aasiassa tehtyjä kuoria, jotka ovat teknologisesti ja laadultaan korkeatasoisia. Salossa tehdään Nokian monimutkaisimpia malleja niiden tuotannon alkuvaiheessa.

Tehtaan tuotantomäärät kasvoivat viime vuonna ja kasvavat mahdollisesti myös tänä vuonna, silti Perloksen Suomen-tehtaiden kysyntä on romahtanut.

Nokialta arvioidaan, että Perlos säilyy yhtiön merkittävänä alihankkijana tänäkin vuonna. Yhtiöiden välinen kauppa kasvoi myös viime vuonna, vaikka ei samassa suhteessa kuin Nokian liikevaihto. Suhde ei silti ole ongelmaton; Perlos esimerkiksi vaihtoi Nokia-asiakkuudesta vastaavan johtajansa marraskuussa.

Perlos pyrkii saneerausohjelmallaan leikkaamaan kulujaan peräti sata miljoonaa euroa vuodessa. Yhtiön viime vuoden tulos ennen kertaluontoisia eriä oli yhtiön antamien ennakkotietojen mukaan positiivinen, mutta muun muassa BenQ:lta saamatta jääneet maksut painoivat lopullisen tuloksen tappiolle. Tänä vuonna Perlos odottaa positiivista tulosta säästöohjelman ja uusien tehtaiden käynnistymisen jälkeen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi