Pikavipit karhutaan yhä useammin oikeudessa

Käräjäoikeudet ratkaisivat viime vuonna ennätysmäärän erilaisiin velkoihin ja muihin saamisiin liittyviä juttuja. Viime vuonna käsiteltiin yli 113 000 velka- ja saamissuhdetapausta. Se on enemmän kuin kertakaan yli 20 vuoteen.

Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on peräti 48 prosenttia. Kymmenen vuoden takaisesta luvut ovat yli tuplaantuneet. Luvut ilmenevät Tilastokeskuksen käräjäoikeuksien siviiliasioiden tilastoista.

Takausasiat, vekselit, tavalliset velat ja sen sellaiset eivät kasvua selitä, sillä niiden määrä on päinvastoin vähentynyt. Tilastoja paisuttaa luokka "Muu velkasuhde". Sinne kuuluvat erilaiset kulutusluotot, tililuotot, postimyyntisaatavat ja pikavipit.

Tänä vuonna erilaisten luottojen perintä oikeusteitse näyttää kiihtyvän jopa viime vuotta rivakammin. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa velka-asioita on puitu tammi–maaliskuussa jo 15 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Sama kehitys näkyy perintätoimistoissa. Esimerkiksi Intrum Justitian saamien toimeksiantojen kasvu on kiihtynyt parina viime vuonna.

Perintätoimistot onnistuvat sovittelemaan suurimman osan maksamatta jääneistä laskuista maksuohjelman avulla. Vain vaikeimmat tapaukset joudutaan viemään lakitupaan asti.

"Luottojen myöntäjiä on enemmän kuin ennen. Luotollisia kortteja on enemmän kuin ennen. Pikavipit ovat uusi tapa, niistä on tullut lisäkasvua. Erilaisia luottoja myös mainostetaan", toimitusjohtaja Thomas Feodoroff summaa syitä maksuongelmiin.

Myös maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet. Suomen Asiakastiedon luottorekisterin mukaan yksityishenkilöille merkittiin viime vuonna yli puoli miljoonaa uutta maksuhäiriötä. Merkintöjä on 23 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Ihminen saa maksuhäiriömerkinnän käräjäoikeuden tuomion jälkeen, tai viimeistään jos rahoja ei saada perittyä ulosoton kautta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi