Professori: Kauppaa diktatuurimaihin rajoitettava

Monikansallisten yritysten toimintaa pahamaineisissa valtioissa pitäisi säännellä kansainvälisillä velvoitteilla. Tätä mieltä on kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi.

"Eettiset ohjeistot ovat osa yritysten strategista suunnittelua. Ohjeillaan ne ehkäisevät tarvetta sellaisen lainsäädännön säätämiseen, joka voisi hankaloittaa niiden toimintaa esimerkiksi ihmisoikeuksia rikkovassa maassa."

Keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta virisi tällä viikolla, kun Helsingin Sanomat kertoi Nokia Siemens Networksin verkkokaupoista Turkmenistanissa. Osittain Suomen valtion omistamalla TeliaSoneralla on puolestaan liiketoimia Uzbekistanissa.

Koskenniemi on maailmanlaajuisesti tunnettu kansainvälisen oikeuden huippuasiantuntija.

YK:ssa on yritetty 1970-luvulta saakka luoda monikansallisia yrityksiä varten oikeudellisesti pitävä sääntelyjärjestelmä. Sen tarkoituksena oli suitsia yritystoimintaa ihmisoikeuksia loukkaavissa maissa kansainvälisillä pelisäännöillä. Velvoitteista tapeltiin 20 vuotta. Niitä ei saatu koskaan valmiiksi.

"Suunnitelmat kaatuivat, koska yritysten vaikutusvalta maidensa hallituksiin on niin suuri", Koskenniemi sanoo.

Asian hautauduttua yritykset alkoivat julkaista yhteiskuntavastuu­ohjelmiaan. Koskenniemen mielestä niillä pyritään ensisijaisesti tekemään tarpeettomaksi yritystoiminnan sääntely sitovalla kansainvälisellä lainsäädännöllä.

Korostamalla liiketoiminnan vastuullisuutta ja eettisyyttä yritykset alkoivat houkutella myös uusia omistajia eettisen sijoittamisen noustessa muotiin.

Nykyisin YK:ssa toimii global compact -ohjelma, jossa on mukana pari sataa suuryritystä. Yritykset raportoivat ja esittelevät yhteiskuntavastuunsa toteutumista YK:n edustajille. Mitään oikeudellisesti sitovaa merkitystä ohjelmalla ei ole.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kaupankäynti Turkmenistanin kaltaisen tiukasti keskusjohtoisen diktatuurin kanssa on mahdollista. Se on YK:n tunnustama valtio, joka ei ole kauppasaarrossa.

"Poliittisesti on hyvin valitettavaa, että voittoa tavoittelevat yritykset liikkuvat ihmisoikeuksista piittaamatta sinne, missä voittoa voi saavuttaa. Tämä on yksi kansainvälisen markkinatalouden perusominaisuuksista. Sen arvostelu palautuukin sitten koko markkinatalouden perusteisiin."

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi