Raportti: Jalkapalloteollisuus käyttää yhä lapsityövoimaa

Jalkapalloja valmistava teollisuus ei ole 13 vuodessa onnistunut poistamaan alan mainetta tahrivia ongelmia, käy ilmi maanantaina julkaistusta kansainvälisestä raportista.

Jalkapalloteollisuus käyttää raportin mukaan edelleen lapsityövoimaa, vaikka ongelma onkin siirtynyt Pakistanista Intiaan ja Kiinaan.

Enemmistön palloista tekevät alipalkatut ja pätkätyöllistetyt aikuiset, joiden kehno palkkataso johtaa siihen, että myös perheen lapset joutuvat töihin, raportissa arvioidaan.

Jalkapalloteollisuuden ongelmat ovat samoja kuin tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa: pysyvästi pätkityt ja epävarmat työsuhteet, ylipitkät työpäivät ja nälkäpalkat, työsopimusten ja sosiaaliturvan puuttuminen ja olematon järjestäytyminen.

Tuotannon erityispiirre varsinkin Pakistanissa, Intiassa ja Kiinassa on tuotannon ulkoistaminen tehtaista ompelukeskuksiin ja kotityöntekijöille, jotka ovat kaiken valvonnan ulkopuolella.

Pakistanissa kaksi kolmasosaa haastatelluista työntekijöistä oli väliaikaisessa työsuhteessa ja yli puolet kertoi, etteivät tulot yllä edes laillisen minimipalkan tasolle. Samantapainen tilanne oli Intiassa.

Kiinassa yleisin ongelma ovat järjettömän pitkät työpäivät. Tutkimuksen piiriin kuuluneessa tehtaassa teetettiin kuukauden ajan pisimmillään jopa 21 tunnin työvuoroja.

Lapsia käytetään yhä työvoimana, vaikka 1997 solmittu Atlantan sopimus tähtäsi nimenomaan lasten työssäkäynnin lopettamiseen. Lapsityöongelma on nyt siirtynyt Intiaan ja Kiinaan, jossa lapsia käytetään erityisesti kotiompelijoiden apuna.

Useimmilla tutkimuksen piiriin kuuluneilla pallontuottajilla on joko kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn lisenssi tai niillä on velvollisuus noudattaa suuren asiakasyhtiön, kuten Niken tai Adidaksen eettistä koodistoa. Raportoijat löysivät huomautettavaa kaikkien järjestelmien valvomista tehtaista tai niiden alihankintaketjuista. Myös FIFA:n lisensoimasta tuotannosta löytyi lapsityön käyttöä.

Raportoijien tutkimista maista tuodaan runsaasti jalkapalloja myös Suomeen.

Yhdysvalloissa päämajaansa pitävät työoikeusverkosto ILRF haastatteli tutkimustaan varten pallotehtaiden, ompelukeskusten ja kotiverstaiden työntekijöitä Intiassa, Kiinassa, Pakistanissa ja Thaimaassa. Maat tuottavat enemmistön maailmanmarkkinoilla myytävistä, käsin ommelluista jalkapalloista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi