Ruotsi ja Tanska kampittavat maatalouden 141-tukea

BRYSSEL/helsinki. Suomi odottaa huomenna selitystä sille, miksi sen perinteiset yhteistyökumppanit Ruotsi ja Tanska yrittävät torpata eteläsuomalaisten maanviljelijöiden kansallisen 141-maataloustuen. Jos Suomea ei lepytellä, saattaa pohjoismaisessa yhteistyössä koittaa aiempaa viileämpi aikakausi.

Pohjoismaiset kumppanit ovat tehneet parhaansa lyödäkseen kapuloita Suomen rattaisiin. Myyräntyö on jatkunut EU:ssa jo pitkään. Yksi syy on tanskalaisten ja ruotsalaisten halu päästä Suomen elintarvikemarkkinoille.

"Sain tietää kesällä komission suunnalta, että Ruotsista lobataan (Suomea vastaan)", maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) kertoi Helsingin Sanomille torstaina. Eilen Ruotsin maatalousministerin Eskil Erlandssonin sanoi Ylen uutisille, että Etelä-Suomen 141-tuki on siirtymäkauden tuki, joka pitää lopettaa.

Suomalaispiireissä Ruotsin käytöstä on kuvailtu "sodanjulistukseksi". Tanskalaisetkin puhuvat Suomen 141-tukea vastaan, mutta Erlandssonin avoin hyökkäys vaikeuttaa käynnissä olevia neuvotteluja erityisesti.

Pääministeri Matti Vanhanen arvioi torstaina eduskunnassa hallituksen kyselytunnilla, että komissiolle on "herkkä paikka", jos Suomen naapurimaat väittävät tukien vääristävän kilpailua. Ministerit tekevät nyt kaikkensa vakuuttaakseen komission ja naapurimaat, ettei näin käy kun tuet ja tuotanto erotetaan toisistaan.

Huomenna Suomen hallitus käy vastaiskuun. Vanhanen aikoo ottaa Suomen tukinäkemykset esiin tapaamisessa Tanskan pääministerin Anders Fogh Rasmussenin kanssa Tanskassa. Anttilakin aikoo lounastaa lähiaikoina pohjoismaisten kollegoidensa kanssa ja keskustella asiasta. Hän arvioi, että Ruotsin käytöksen takana ovat sen oman maatalouden ongelmat.

EU-komissiosta kerrottiin torstaina, että Suomella on vielä materiaalia toimitettavanaan, ennen kuin 141-tuen kohtaloa päästään ratkomaan.

Suomi ei ole kuulemma vielä selvittänyt vakuuttavasti, että 141-tuen jatkumisen perusteet täyttyvät. Ehtona on, että maataloudelle koituu yhä vakavia vaikeuksia, jotka johtuvat EU-jäseneksi tulosta.

Suomella on muitakin hankaluuksia EU-komission suunnalla. Tanskalaisen maatalouskomissaarin Mariann Fischer Boelin pelätään pahoittaneen mielensä siitä, että suomalaisministerit ovat lobanneet ahkerasti komission puheenjohtajaa José Manuel Barrosoa.

Vaikka suomalaisten onnistuisikin rutistaa jonkinlainen sopimus maatalouskomissaarilta, pitää 141-tuen jatkuminen hyväksyttää vielä koko komission istunnossa. Silloin Barroson tuki voi olla kovaa valuuttaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi