Sähkölaitosten myynti-into on laantunut kunnissa

Kuntien omistamia sähkölaitoksia on kaupattu viime vuosina harvakseltaan.

Ero on merkittävä verrattuna 1990-luvun puoliväliin, jolloin sähkömarkkinoiden avautumista seurasi kokonainen pienten, kunnallisten sähköyhtiöiden marssi suurten yhtiöiden syliin. Ruotsista Suomeen tullut Vattenfall kahmi viidessä vuodessa kuusi kuntien omistuksessa ollutta yhtiötä itselleen.

Suurin syy kaupan hiljentymiseen on ollut sähkökaupan kannattavuus. Verkkotoiminta eli sähkön siirtomaksu tuottaa kunnille takuuvarmasti huonoina ja hyvinä aikoina. Alhaisilla sähkönsiirtomaksuilla kunta on voinut houkutella esimerkiksi uusia yrittäjiä, kertoo ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka Energiamarkkinavirastosta.

"Sähkön myyntitoiminnoista voidaan luopua helpommin, koska hinnan määräytyminen on markkinoiden käsissä", hän sanoo.

Suomessa on reilut 70 sähkön vähittäismyyjää ja noin 90 verkkotoimijaa. Myyjien määrä on pysynyt korkeana, vaikka kiivaimman myyntiaallon aikana sen ennustettiin putoavan jopa alle 20:n, Sihvonen-Punkka sanoo.

Viime vuosina moni kunta on selvittänyt sähköyhtiönsä myyntiä, mutta päätynyt lopulta pitämään langat omissa käsissään. Omistuksesta luopuminen on pahimmillaan suuren riidan aihe.

Näin on käynyt Etelä-Savossa, missä selvitetään kahden kuntien omistaman energialaitoksen ja kansainvälisen energiajätin yhteistyötä. Uudessa yhtiössä yhdistyisivät Mikkelin kaupungin omistama Etelä-Savon Energia, maakunnan kuntien pääosin omistama Suur-Savon Sähkö ja monikansallinen energiayritys E.ON.

Osa kunnista pelkää maakunnallisen määräysvallan katoamista yhdistymisessä.

Mikkelin kaupunginjohtajan Kimmo Mikanderin mukaan on selvää, että 168 miljoonan euron velkataakka helpottuisi tuntuvasti, jos kaupunki saisi arvioidut sata miljoonaa euroa käteistä rahaa yhdistymisen seurauksena.

Mikkeli tavoittelee 40 prosentin omistusta uudessa yhtiössä.

Etelä-Savon Energia ei kuitenkaan ole yksistään kaupan, mikäli yhdistyminen epäonnistuu.

"Olisi sataprosenttisen varmaa, että joku sen ostaisi, sillä liiketoiminta on hyvin kannattavaa. Meidän kannattaa ehdottomasti pitää se itsellämme, jos yhdistyminen ei toteudu", Mikander sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi