JUURI NYT ›

Suomi ykkönen tuloerojen kasvuvauhdissa

13.11.2008 5:00

Suomi on rikkaiden teollisuusmaiden selkeä ykkönen tilastossa, jossa mitataan tuloerojen kasvua kymmenen viime vuoden aikana. OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa erityisen nopeasti vuosina 1995–2005. Lähelle tätä vauhtia päästiin vain Kanadassa.

Nopeasta kasvuvauhdista huolimatta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa, selvästi alle keskiarvon ja seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa. Siinä omaa luokkaansa ovat Tanska ja Ruotsi.

Suomi on kuitenkin noussut hyvää vauhtia perinteisestä, progressiivisella verotuksella ja tulonsiirroilla tasavertaiseksi lanatusta pohjoismaisesta tulonjakomaasta kohti anglosaksisia suurten erojen maita.

Suomi on tutkimuksessa myös yksi niistä harvoista maista, joissa tuloerot ovat kasvaneet rikkaiden ja keskiluokan, ei vain rikkaiden ja köyhien välillä.

"Syynä on ennen kaikkea vuoden 1993 verouudistus", Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi sanoo.

Tässä lamanjälkeisessä uudistuksessa ansiotulojen ja pääomatulojen veroprosenttien ero repäistiin kansainvälisessä vertailussa hyvin suureksi. Niinpä Suomessa kasvavat nopeasti nimenomaan verotuksen jälkeiset tuloerot. Bruttotuloilla mitatut erot jäävät Suoniemen mukaan selvästi pienemmiksi.

Nettotuloilla mitattuna parhaiten ansaitsevan prosentin osuus kaikista tuloista kasvoi Suoniemen mukaan Suomessa kymmenessä vuodessa kaksinkertaiseksi eli 3,5 prosentista seitsemään prosenttiin. Yli puolet tämän pienen ryhmän tuloista oli pääomatuloja, joista erityisen paljon kasvoivat osinkotulot.

Tuloeroja kasvattava verojärjestelmä säädettiin porvarihallituksen aikana. Sen jälkeen hallitusten värit ovat vaihtuneet, mutta lakiin ei ole puututtu.

Yksi syy on pelko pääomien karkaamisesta ulkomaille, jos niiden verotusta kiristetään. Suoniemen mielestä tällaista vaaraa ei kuitenkaan enää juurikaan ole.

Edessä oleva taantuma saattaa kaventaa tuloeroja, jos esimerkiksi yritysten osingonmaksukyky heikentyy. Toisaalta myös työttömyys lisääntyy eikä mikään kasvata rikkaiden ja köyhien tuloeroja niin paljon kuin joukkotyöttömyys.

Sama kehitys, tuloerojen kasvaminen, kuitenkin jatkuu aikojen jälleen parantuessa, jos verotukseen ei puututa.

Verotus on yksi avaintekijöistä tuloerojen selkeässä kasvussa koko OECD-alueella, jossa erot ovat kasvaneet kahdessa kolmasosassa jäsenmaista, kaikissa muissa tosin paljon hitaammin kuin Suomessa.

Tavallisen kansan keskuudessa joillakin on mennyt selvästi huonommin kuin joillakin muilla. Eläkeiän kynnyksellä ja eläkkeellä tulokehitys on ollut suhteessa parasta, mutta lapsiperheiden asema on sen sijaan heikentynyt. Eniten kolhitaan yksinhuoltajia, joiden todennäköisyys kärsiä köyhyydestä on kolminkertainen keskimääräiseen väestöön verrattuna.

Monien mielestä tuloerojen kasvaminen ei ole lainkaan huono asia. OECD:ssä ollaan toista mieltä.

"Kasvavien tuloerojen jättäminen huomiotta ei ole vaihtoehto vaan erittäin vaarallinen tie, jolla on väistämättömiä sosiaalisia ja poliittisia seurauksia", järjestön pääsihteeri Angel Gurria sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.