Suuret rysäykset ovat olleet harvinaisia

 Isojen metsäteollisuusyhtiöiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt noin kymmenellä tuhannella kymmenen viime vuoden mittaan. Isot kertarysäykset ovat kuitenkin olleet harvinaisia.

 Dramaattisin viime aikojen saneerauksista oli UPM:n viime vuoden maaliskuussa julkistama kannattavuusohjelma, joka jatkuu yhä. Suurinta huomiota herättänyt osa oli Voikkaan paperitehtaan sulkeminen. Henkilöstön vähennykset koko konsernissa olivat ohjelman mukaan 3 600, joista Voikkaalla työskenteli 670 henkeä.

 Metsäliitto-konsernin yhtiöt aloittivat puolitoista vuotta sitten saneerausohjelman, jonka tarkoituksena oli vähentää työntekijöiden määrää yhdeksällä tuhannella 20–000:een. Suomesta leikattiin 1 200 työpaikkaa. Muun muassa Takon tehtaalla Tampereella suljettiin yksi kartonkikone, mutta suuria kertavähennyksiä tai tehtaiden sulkemisia ei ole tehty.

 UPM leikkasi vuonna 2004 mekaanisesta metsäteollisuudesta eli puutuotetoimialalta 672 työpaikkaa. Kuopion ja Viialan vaneritehtaat suljettiin, lähtöpassit sai yli 400 työntekijää.

 Yksityisillä sahoilla tapahtuu jatkuvasti yritysjärjestelyjä ja tuotannon lopettamisiakin, mutta niiden työllisyysvaikutukset ovat pieniä. Viimeksi konkurssin teki korkeiden puunhintojen vuoksi Käkikosken saha Porlammilla. Koneet myytiin Venäjälle ja parikymmentä ihmistä menetti työnsä.

 Metsäteollisuuden varhaisemmasta historiasta löytyy useita runsaasti huomiota herättäneitä tehtaiden lopetuksia. Kajaani Oy lopetti tuotannon Alvar Aallonsuunnittelemassa sellutehtaassa Toppilassa Oulun kupeessa. Suomen ensimmäisiin ympäristökatastrofeihin kuuluneen lipeäskandaalin aiheuttanut sellutehdas meni nurin Lievestuoreella. Jopa Helsingin Vallilassa toimi aikoinaan metsäteollisuuden tuotantolaitos, Enson aaltopahvitehdas.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi