Suursijoittajat epäilevät islantilaispankkien maksukykyä

Suursijoittajien luottamus islantilaisten pankkien kykyyn maksaa velkansa tulevaisuudessa on heikentynyt paljon syksyn aikana.

Luottamuksen puutteesta kertovat islantilaisen pankkien yrityslainojen johdannaisten riskilisät, jotka ovat nyt suurempia kuin vakavaraisilla eurooppalaisilla pankeilla.

Riskilisän perusteella laskettuna ison eurooppalaisen pankin pitäisi maksaa sijoittajille tarjoamastaan yrityslainasta nyt noin 5,5 prosentin korko. Kaupthing-pankin vastaava prosentti on nyt kahdeksan.

Riskilisä kertoo vain markkinoiden arvion lainanhoitokyvystä. Vaikka yrityksen riskilisä on korkea, sen ei tarvitse välittää siitä, jos rahan lainaamiseen ei ole tarvetta.

Suomen suurimpia sijoittajia ovat eläkeyhtiöt ja -laitokset. Niiden sijoitusjohtajat muuttuvat vaivautuneiksi, kun heiltä kysyy islantilaispankkien velkakirjojen asemasta markkinoilla.

Osa sijoitusjohtajista ei kommentoi. Osa tyytyy toteamaan, että islantilaispankkien yrityslainat eivät kuulu yhtiön "sijoitusuniversumiin".

Suomen suurimman eläkeyhtiön Varman sijoitusjohtaja Risto Murto sanoo, että "kyseiset pankit ovat poikkeuksellisessa tilanteessa".

Murto viittaa pankkien liiketoimintamalliin. Pankkitoiminta on kannattavaa vain jos pankki maksaa pienempää korkoa tukkumarkkinoille kuin mitä se perii asiakkailtaan.

Jos islantilaispankit joutuisivat nyt lainaamaan rahaa riskilisien mukaisin koroin, ne siis tekisivät tappiota. Niinpä nykyinen hinnoittelutilanne on islantilaispankeille hyvin epäedullinen, Murto sanoo.

Myös toiseksi suurimman eläkeyhtiön Ilmarisen sijoitusjohtaja Jussi Laitinen on hyvin vaitonainen, kun puheeksi tulevat islantilaiset pankit ja niiden yrityslainat. Hän ei halua lähteä "mustamaalaamaan mitään".

"Meillä on ollut näitä yrityslainoja alun perinkin hyvin vähän", Laitinen sanoo.

Laitisen mukaan "markkinat olettavat, että [islantilaispankeissa] on enemmän riskiä pääoman takaisinmaksulle kuin isoissa eurooppalaisissa pankeissa".

Eteran sijoitusjohtaja Mika Pesonen sanoo, että eläkeyhtiö ei ota ollenkaan Islanti-riskiä. Myös Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi sanoo, että islantilaispankkien yrityslainoihin eikä luottojohdannaisiin sijoiteta lainkaan.

Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä sanoo, että yhtiö suhtautuu varovaisesti "ylipäätään kaikkiin toimijoihin", jotka joutuvat maksamaan tavallista kovempaa hintaa rahasta.

"Kyllä sijoittajien varovaisuus on kasvanut monien islantilaisten pankkien kohdalla", hän sanoo. Keva ei ole sijoittanut niihin.

Suomen markkinoille tänä syksynä tulleet islantilaispankit Kaupthing ja Glitnir myöntävät, että niiden riskilisät ovat kasvaneet syksyn mittaan.

Tämä johtuu kuitenkin niiden mukaan yleisestä markkinatilanteesta.

"Kaikki pankit ovat samassa veneessä. Jos kysymys olisi vain Kaupthingista, silloin olisin huolissani", Kaupthingin rahoitusjohtaja Gudni Adalsteinsson sanoo.

"Periaatteessa kaikkien maailman pankkien rahoituksen hinta on muuttunut", Glitnirin rahoitusjohtaja Ingvar Ragnarsson sanoo.

Adalsteinsson ja Ragnasson painottavat, että kummankin edustamalla pankilla riittää rahaa ensi vuodeksi. Riskilisillä on merkitystä vasta sitten, kun rahoitusta haetaan uudessa markkinatilanteessa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi