3.3.2007 18:18
Minua LinkedIn ei ole tehnyt onnellisemmaksi – vaikka 38 kontaktini kautta voisin saada yhteyden 1 600 tutuntuttuun tai heidän 45 000 ystäväänsä.
En ole ketään tohtinut lähestyä. Ei siksi, että se tuntuisi jotenkin limaiselta. Lähinnä siksi, että rohkenen yleensä lähestyä haluamaani henkilöä ilman välikäsiä, jos minulla oikeasti on jotain asiaa.
Olen kuitenkin palvelussa yhä mukana ja vanhasta tottumuksesta hyväksyn tuttujen linkkautumispyyntöjä, joskus jopa lähetän omiani. Jos siitä vaikka olisi joskus hyötyä.
Myös monet LinkedIn-kaverini ovat mukana samasta syystä. Kysyin heiltä helmikuussa, miten he ovat hyötyneet palvelusta. Yleinen vastaus oli: en oikeastaan mitenkään, mutta kuulemma joku tuttava on.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi