18.8.2009 13:00 | Päivitetty: 18.8.2009 13:32
Yle-maksu puhuttaa.
Noin kaksi kolmesta suomalaisesta ei hyväksy Yleisradion ehdotettua uutta rahoitusmallia eli jokaiselta kotitaloudelta perittävää, niin kutsuttua mediamaksua. 175 euron suuruisen maksun tuotto menisi kokonaan Ylelle.
Taloustutkimus selvitti kansalaisten suhtautumista julkisen palvelun yleisradiotoimintaan ja sen rahoittamiseen Sanomalehtien liiton toimeksiannosta. Tulokset olivat varmasti tilaajan mieleen, sillä vastaajat suhtautuivat nyreästi ainakin tärkeimpiin tekeillä olevan uudistuksen linjauksiin, joita myös liitto on arvostellut.
Mediamaksua pitää oikeana vain 33 prosenttia vastaajista. 62 prosenttia pitää sitä vääränä. Viidellä prosentilla ei ole asiaan kantaa.
Toisessa samaan asiaan liittyvässä kysymyksessä tiedusteltiin, miten Ylen toiminta sitten pitäisi rahoittaa. Suosituimmaksi tavaksi osoittautui suora rahoitus valtion budjetista. Sitä kannatti joka neljäs vastaaja. Nykyinen rahoitusmalli eli tv:n katsojilta perittävä maksu oli toiseksi suosituin ennen vireillä olevaa uutta rahoitusmallia eli kaikilta talouksilta perittävää mediamaksua.
Viimemainittua kannatti 16 prosenttia vastaajista. Lähes samoille lukemille nousivat kaksi uutta, laajalti sopimattomiksi tuomittua rahoitusmallia eli maksukortti (kannatus 15 prosenttia) ja mainosten tuominen myös Ylen ohjelmiin (13 prosenttia).
Ylen rahoitusta ja valvontaa selvitteli keväällä yksimielisen esityksensä julkaissut, keskustan kansanedustajan Mika Lintilän johtama parlamentaarinen komitea. Se ehdotti Ylen toiminnan valvonnan jatkamista nykyisellään eli poliitikoista koostuvan hallintoneuvoston toimesta.
Taloustutkimuksen kyselyssä tätä vaihtoehtoa kannatti vain 15 prosenttia vastaajista. 75 prosenttia antaisi valvontaroolin media-alan asiantuntijoista kootulle elimelle.
Vastaajat esittivät myös näkemyksiään siitä, mikä kuuluu Ylen julkisen palvelun rooliin. Enemmistö jättäisi sen ulkopuolelle viihdepuolelta vain ulkomaiset viihdeohjelmat, tosi-tv-ohjelmat ja ulkomaiset saippuasarjat.
Urheiluohjelmista vastaajien enemmistö jättäisi Ylen tarjonnan ulkopuolelle lähinnä moottoriurheilun ja ulkomaiset palloilusarjat.
Yle ei vastaajien niukan enemmistön mielestä kuitenkaan ole itsestään selvä julkisen palvelun monopolituottaja ainakaan maakunnallisten uutisten osalta. 51 prosenttia kannatti julkisen palvelun tehtävän kilpailuttamista tältä osin, 36 prosenttia vastusti tätä ajatusta.
Lindén valmis lykkäämään päätöstä Yle-maksusta 19.8. 14:49
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
Politiikka | Julkaistu 16:57
Vanhanen: Rehniä ei ajeta kauppakomissaariksi 14:07
Tutkijat: Olli Rehn on nyt vahvoilla 11:40
Rehn ei allekirjoita uusien EU-johtajien saamaa kritiikkiä 13:44
Stubb: Ulkoministeri Ashton solminee vahvat suhteet Clintoniin 8:28
Belgian Van Rompuy ja Britannian Ashton on EU:n uusi johtokaksikko 19.11. 23:32
EU:n tuore ulkoministeri yllättyi itsekin valinnastaan 20.11. 5:19