Uusi laskentamalli nakertaa nuorten aikuisten eläkkeitä

Suomen eläkejärjestelmään tulee ensi vuoden alusta uusi tekijä. Sen nimi on elinaikakerroin ja sen yksinomaisena tarkoituksena on pidentää työuria.

Kerroin koskee kaikkia vuonna 1948 tai sen jälkeen syntyneitä. Se pienentää ansaittua kuukausieläkettä, koska odotettavissa oleva elinaika pidentyy koko ajan. Kun 1940-luvulla syntynyt nainen saattoi odottaa elävänsä tilastollisesti noin 65-vuotiaaksi, tällä vuosikymmenellä syntyneen naisen eliniän odote on jo yli 80 vuotta.

Eläkettä nautitaan siis selvästi aiempaa pitempään, mikä rasittaa eläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Tämä kompensoidaan elinaikakertoimella, joka kannustaa jatkamaan pitempään töissä.

"Uudistuksen lähtökohta on, että pidemmästä elinajasta nykyistä suurempi osa käytetään työelämässä", Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi sanoo.

Eläketurvakeskus laski Helsingin Sanomille kertoimen vaikutusta. Vuonna 1948 syntyneellä se on vielä hyvin pieni. Hän voi kompensoida kertoimen vaikutuksen jatkamalla töitä vain kuukauden nykyistä pitempään.

Vuonna 1968 syntyneellä ero on jo merkittävä. Saadakseen nykyisen suuruisen eläkkeen hänen on tehtävä töitä 18 kuukautta pitempään.

Vuonna 1978 syntyneellä ero on jo kaksi vuotta.

Laskelma perustuu 35 vuoden työuraan, joka jatkuu 63-vuotiaaksi ja tuottaa loppuvaiheessa 3 000 euron kuukausipalkan.

Elinaikakertoimesta sovittiin vuoden 2005 suuren eläkeuudistuksen yhteydessä. Sen tavoitteena oli lykätä eläkkeelle siirtymistä keskimäärin 2–3 vuodella. Suomessa tämä ikä on suunnilleen Ruotsin tasolla mutta Norjaa ja Tanskaa korkeampi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi