Valtio moittii pörssirikosjuristien perustaitoja

Ylin syyttäjä: Kohtuuttomat laskut ja puutteita rikosprosessin hallinnassa

Valtio moittii kovin sanoin pörssirikoksiin erikoistuneiden asianajajien ammattitaitoa. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnalle toimitetuissa lausumissa ja muistiossa katsotaan, että kuuden nimetyn asianajajan asiantuntemuksen puute on jopa haitannut rikosasioiden hoitamista.

Perusasioitakin koskeva "ammattitaidon puute" on uusi väite kiistassa, joka koskee asianajajien laskutusta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske teki keväällä Asianajajaliiton valvontalautakuntaan kantelun, jonka mukaan pörssirikoksiin keskittyneiden asianajajien palkkiovaatimukset ovat perusteettoman suuria ja täysin poikkeavia vakiintuneesta palkkiokäytännöstä.

Suomen ylimmän syyttäjän eli valtakunnansyyttäjänviraston päättelyn mukaan näitä isoja laskuja ei siis voi perustella erityisellä ammattitaidolla, vaan päin vastoin.

Uudenlaiset väitteet ovat johtaneet siihen, että Asianajajaliiton valvontalautakunta joutuu järjestämään ylimääräisen kokouksen maaliskuussa. Asia oli tarkoitus ratkaista jo joulukuussa.

Valvontalautakunta päättää siitä, onko laskutus ollut hyvän asianajotavan mukaista. Samalla se ottaa kantaa väitteisiin ammattitaidon puutteista.

Arvopaperimarkkinajuttuja hoitavien asianajajien laskutus on moninkertaista muihin rikosjuttuja hoitaviin asianajajiin verrattuna. Tämä johtuu muun muassa siitä, että siviiliriitoja hoitaneet asianajajat ovat siirtyneet puolustamaan tuttuja asiakkaita rikosoikeudenkäynneissä liikejuridiikan taksoilla.

"Ongelmallinen sen sijaan on sellainen kehitys, jossa siviiliasioihin erikoistuneiden asianajajien siirtyminen arvopaperirikosjuttuihin aiheuttaa oikeudenkäyntikulujen moninkertaistumisen."

Kantelun mukaan siviiliasioita hoitavilla asianajajilla ei ole mitään "erityistä ammattitaitoa", jota rikosasioita hoitavilla asianajajilla ei olisi.

"Päinvastoin puutteista rikos- ja rikosprosessuaalisessa asiantuntemuksessa vaikuttaa olleen haittaa näiden rikosasioiden hoitamiselle", apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo lausumassa, jonka on allekirjoittanut myös valtionsyyttäjä Pekka Koponen. Ylimmän syyttäjän mielestä asianajajat mm. kiinnittävät huomiota rikosoikeudellisesti merkityksettömiin asioihin.

Kovinta arvostelua saa osakseen useita laajoja arvopaperijuttuja hoitanut Kai Kotiranta, joka työskentelee Borenius & Kemppisen toimistossa. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan Kotirannan "puutteet rikosoikeudellisessa asiantuntemuksessa" kävivät ilmi muun muassa TJ Group -oikeudenkäynnissä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä viittaa muun muassa Kotirannan rakentamaan puolustukseen. Perustana oli väite, että Kotirannan asiakas ei ollut osallinen tapahtumissa, koska oli "yksityishenkilö".

"Rikosoikeudessa perustason asia on, että oikeushenkilön puolesta tehdyssä rikoksessa vastuussa ovat yhtiön lakimääräiset edustajat", Kalske tykittää.

Myös Hannes Snellmanin toimiston asianajaja Patrik Lindfors saa poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä useissa kohdin.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä ihmettelee Lindforsin puutteellista osaamista rikosoikeudessa ja prosessioikeudessa.

"Rikosoikeudenkäyntimenettelyn puutteellista tuntemusta osoittaa myös vastauksen kohdan VI 9) käsitys, jonka mukaan syyttäjän pyytämä lisätutkinta olisi kummallinen ja due process -vaatimuksen vastainen", Kalske kirjoittaa.

Pientä tunnustusta ammattitaidostaan saa vain Merilampi, Marttila & Laitasalon Ari Kantor, jonka kohdalla on ollut "havaittavissa näiden juttujen erikoisosaamista".

Puhtain paperein ei pääse edes Kantor. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo, että "hänkään ei ole täysin sisäistänyt nykyisen rikosprosessimenettelyn perusteita".

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi